Skip to content
Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin
  • Ajankohtaista
  • Blogi
  • Artikkelit
  • HyvinvointimittaristoExpand
    • Koko protokollan ja mittariston kuvaus & arviointilomakkeet
    • Pisteiden laskenta
    • Käsikirja arvioinnin tueksi
    • Harjoittelun tueksi
    • Kuvatestit
  • KPAlkIoT-hankeExpand
    • KPAlkIoT-hankekuvaus
    • Hankeuutisia
  • Hankevalmistelu
Facebook Instagram YouTube
Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin

Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke 2022-2024

  • Hankekuulumisia

    Hankekuulumisia

    Kevät on kiirinyt hurjaa vauhtia viileistä keleistä huolimatta ja keväisen energistä tohinaa on ollut myös…

    Lue lisää HankekuulumisiaContinue

Uusimmat

  • Tiedote: KPAlkIoT-hanke käynnistyi!
    Artikkelit

    Tiedote: KPAlkIoT-hanke käynnistyi!

    Julkaistu11.4.202511.4.2025

    Kohti parempaa hevosten hyvinvoinnin seurantaa – hevosmaakunnassa tartuttu uuden teknologian…

    Lue lisää Tiedote: KPAlkIoT-hanke käynnistyi!Continue

  • Hevoset rapsuttelemassa toisiaan laitumella
    Ajankohtaista | Blogi | Nosto

    Tiedote: hyvinvointimittaristo julkaistu

    Julkaistu20.1.202520.1.2025

    Hevosten hyvinvointimittaristo julkaistu Päättyneessä Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa kehitettiin…

    Lue lisää Tiedote: hyvinvointimittaristo julkaistuContinue

  • Hyvinvointimittaristo on julkaistu!
    Ajankohtaista | Artikkelit | Blogi | Nosto

    Hyvinvointimittaristo on julkaistu!

    Julkaistu16.1.202516.1.2025

    Päättyneessä Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa kehitettiin vuosien 2022-2024 aikana…

    Lue lisää Hyvinvointimittaristo on julkaistu!Continue

Instagram

🐴Luukku 16. Aktiivisuustason mittaus 📊 🔍 Mitä mit 🐴Luukku 16. Aktiivisuustason mittaus 📊

🔍 Mitä mitataan?
Hevosen aktiivisuutta, eli liikutun määrää ja valittua askellajia, makuulla vietettyä aikaa sekä muuta aktiivisuutta, kuten piehtarointia, leikkiä ja juoksentelua.

❓ Miksi mitataan?
Hevosen päivittäiset puuhat kertovat meille paljon sen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hevosen hyvinvoinnille on eduksi, että se liikkuu omaehtoisesti yli 10 km päivässä, lepää ja nukkuu sekä syö tiheästi ja säännöllisesti.

Muutokset aktiivisuudessa voivat kertoa monenlaisista ongelmista, kuten kyvyttömyydestä rentoutua tai vaikkapa sairaudesta tai tylsistymisestä johtuvasta apaattisuudesta.

🛠️ Miten ja millä mitataan?
Aktiivisuutta ja asentoa mitataan yleensä kiihtyvyysantureilla, joilla saadaan tietoa eläimen asennosta, liikenopeudesta ja liikutusta määrästä. Laitteita on monenlaisia.

Osa, kuten Equimetre, ei mittaa lepoa lainkaan, vaan on suunniteltu lähinnä treenin intensiteetin seurantaan. Hevostutkimuksissa on hyödynnetty myös ihmisille suunniteltua, suomalaisen Timikin valmistamaa ActiGraph GT9X -laitetta, jolla muutoksia voidaan seurata helppolukuisesti, mutta hälytysrajat ja suositukset on suunniteltu ihmiselle.

Lisäksi tutkimuksissa on käytetty menestyksekkäästi MSR145 Mini Data Logger -sensoria (Williams & Hatto, 2023), mutta sen tuottaman tiedon analysointi vaatii vielä tutkijoiden apua. Monissa laitteissa haasteena onkin se, että dataa syntyy paljon, mutta se ei muotoudu helposti tulkittavaan muotoon käyttäjälle.

Pisimmällä tässä työssä lienee ruotsalainen Equimetrics V-Pro, joka on lähtökohtaisesti suunniteltu hevosklinikoiden käyttöön.

🐎📈💭
🐴 Luukku15. Sosiaalisen käyttäytymisen mittaus: et 🐴 Luukku15. Sosiaalisen käyttäytymisen mittaus: etäisyyden mittaus 📡

🔍 Mitä mitataan?
Hevosten sijaintia suhteessa toisiinsa voidaan mitata muun muassa UWB-teknologian avulla. Se on tarkempaa kuin esimerkiksi GPS-paikkatietodata, jolloin päästään syvemmälle hevosten puuhiin päivän aikana.

❓ Miksi mitataan?
Hevosten yhdistäminen laumaan voi olla hieman hermostuttavaa hommaa. Kun alun tutustumisrituaaleista on päästy vakaaseen tilanteeseen, voi hevosen omistajaa mietityttää, onko hevosella seuraa vai jääkö se lauman ulkopuolelle.

Hevoset muodostavat usein myös pienempiä ryhmiä ison lauman sisällä. Ryhmän tunnistaminen voi auttaa päättämään esimerkiksi karsinanaapurit, jolloin hevoset ovat usein rennompia ja nukkuvat paremmin myös sisätiloissa ollessaan.

🛠️ Miten ja millä mitataan?
Jokaisella hevosella tulee olla esimerkiksi harjaan letitettynä UWB-tunnistelätkä. Lisäksi hevosten asuttamalla alueella tulee olla tukiasemia, jotka vastaanottavat tunnisteista tulevaa tietoa. Tukiasemien tieto käsitellään ohjelmistossa, jonka avulla voidaan analysoida hevosten liikkeitä ja käyttäytymistä suhteessa muihin hevosiin ja eri alueisiin.

UWB-teknologia yhdistettynä vaikkapa sykkeen seurantaan voi paljastaa, oliko lähikontakti hevosille rentouttava vai kiihdyttävä. Jos haluttaisiin tietää myös hevosten väliset tapahtumat, kuten rapsuttelut tai potkut, tulisi hyödyntää lisäksi IMU-sensoreita tai tekoälyavusteista kameravalvontaa.

📚 Haluatko lisää tietoa ja englanninkieli taipuu?
Vuonna 2024 julkaistu artikkeli tarkastelee hevosten sosiaalisen käyttäytymisen analysointia UWB-teknologialla:
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11063072/

🐎👥📊
🌡️Luukku 14. Infrapunamittaus käyttäytymistutkimuk 🌡️Luukku 14. Infrapunamittaus käyttäytymistutkimuksessa 🐴

🔍 Mitä mitataan?

Infrapunakuvantamista (IRT) voidaan käyttää havaitsemaan esimerkiksi muusta kehosta poikkeavan lämpöisiä alueita, jolloin voidaan löytää vaikkapa tulehduksen sijainti. Infrapunakamera havaitsee kuvattavasta kohteesta säteilevää infrapunasäteilyä, jonka se muuttaa laitteen sisällä sähkösignaaliksi ja sen kautta lämpötilalukemaksi. Käyttäytymistutkimuksessa IRT:llä kuvataan esimerkiksi eläimen pään aluetta, sillä hetkellinen stressireaktio saa etenkin silmien ja nenän alueen viilentymään taistele-pakene-jäädy-reaktion supistaessa verisuonet.

❓Miksi mitataan?

IRTn käyttö eläinten terveyden saralla on jo pitkällä. IRT:llä havaittu lämpötilan kohoaminen voi esimerkiksi paljastaa lehmän utaretulehduksen, nivelen tulehdustilan ja hengitystiesairauden (Wang ym. 2023). Käyttäytymistieteen saralla IRT auttaa tunnistamaan esimerkiksi tilanteet, paikat ja välineet, jotka ovat eläimestä hetkellisesti erityisen pelottavia, tai jännittäviä. Niiden tunnistaminen nopeasti IRTn avulla voi vähentää tapaturmariskiä, kun reaktio havaitaan hieman ennen eläimen mahdollista fyysistä reagointia. Se voi auttaa myös mukauttamaan koulutustilannetta. Pelko heikentää oppimiskykyä merkittävästi, mutta etenkin ”lamaantuvilla” eläimillä pelkoreaktion tunnistaminen ja sen voimakkuuden ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa.

🛠️ Miten ja millä mitataan?

IRT on edelleen herkkä ympäristön häiriöille, vaikka sillä on onnistuneesti mitattu esimerkiksi porojen kokemaa stressiä käsittelytilanteessa (Liehrmann ym. 2024). Kuvaamispaikan tulee olla lähes tuuleton ja auringonpaahteelta suojattu ja kuvaamisetäisyys saisi yleensä olla enimmillään 80 cm. Esimerkiksi FLIR ja Hikmicro merkkien kameroita käytetään jo aktiivisesti eläinten terveyteen liittyvässä IR-kuvantamisessa ja niiden käyttöön järjestetään myös kursseja Suomessa. Kamerat itsessään ovat kalliita, joten kimppahankinnat ja vuokraaminen ovat suosittuja vaihtoehtoja!
🌡️👁️🐎
🐴 Luukku 13. Kipuilme 🧠 🔍 Mitä mitataan? Useilla 🐴 Luukku 13. Kipuilme 🧠

🔍 Mitä mitataan?
Useilla eläimillä on laajasti dokumentoitu ”kipuilme”. Se on kivun aiheuttama, tahdosta riippumaton päänalueen lihasten jännittyminen. Tutkimuksissa ilme on yhdistetty kipuun esimerkiksi niin, että kipuilmeen on havaittu häviävän, tai lieventyvän, kipulääkityksen myötä.

❓ Miksi mitataan?
Hevosten, kuten muidenkin saaliseläinten kipua voi olla hankala tunnistaa, sillä ne pyrkivät piilottamaan kipunsa. On tärkeää oppia tunnistamaan kivuliaan hevosen merkit, jotta ongelmaan päästään pureutumaan mahdollisimman ajoissa. Näin on todennäköisempää, että ongelma ei pääse kasvamaan isommaksi eikä hevosen kipu pitkity.

🛠️ Miten ja millä mitataan?
Hevosen kipuviesteihin kannattaa tutustua myös ilman teknologiaa, mutta apukeinojakin on. Hevosen kipuilmettä kattavasti tutkinut tutkijaryhmä on julkaissut applikaation nimeltä Horse Grimace Scale (AWIN project). Sovelluksessa voi kuvata hevosen päätä ohjeen mukaan, jolloin sovellus pisteyttää hevosen kipuilmeen kuvan perusteella.

Saman tyyppinen palvelu on myös hollantilainen EPWA. Suomeksi vastaava palvelu löytyy esimerkiksi Equine Pain Finder -palvelun Kipuilmemittari-osiosta. Lisäksi Aalborgin yliopistossa Tanskassa on käynnistynyt laaja tutkimushanke tekoälyn käytöstä hevosen kivun ja epämukavuuden tunnistamisessa.

⚠️ On hyvä muistaa, että hevosella voi olla kipua, vaikka applikaatiot eivät sitä tunnistaisi – ja toisaalta kipupisteistä huolimatta hevosella ei välttämättä ole kipua. Hevosta kuvaamalla ja seuraamalla oppii kuitenkin paremmaksi ongelmien havaitsemisessa.

💡 Tiesitkö?
Kipuilmettä on pyritty viemään hevossairaaloiden käyttöön tekoälyn keinoin. Se voisi auttaa huomaamaan, jos kipulääkityksen vaikutus alkaa ehtyä ja siten auttaa hoitamaan kipua entistä tehokkaammin.

🐎👀💭
Seuraa Instagramissa

Yhteystiedot

Eläinten hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija
Essi Wallenius essi.wallenius@kpedu.fi
puh. +358 45 3486004

Projektipäällikkö Marjo Kaivolahti-Koukkari marjo.kaivolahti@kpedu.fi puh. +358 40 8085172

Uusimmat:

  • Hankekuulumisia21.5.2025
  • Tiedote: KPAlkIoT-hanke käynnistyi!11.4.2025
  • Tiedote: hyvinvointimittaristo julkaistu20.1.2025
  • Hyvinvointimittaristo on julkaistu!16.1.2025
Katso kaikki
Facebook Instagram YouTube

Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin © 2025

  • Ajankohtaista
  • Blogi
  • Artikkelit
  • Hyvinvointimittaristo
    • Koko protokollan ja mittariston kuvaus & arviointilomakkeet
    • Pisteiden laskenta
    • Käsikirja arvioinnin tueksi
    • Harjoittelun tueksi
    • Kuvatestit
  • KPAlkIoT-hanke
    • KPAlkIoT-hankekuvaus
    • Hankeuutisia
  • Hankevalmistelu