Horse Welfare Summit onnistui avaamaan näkymiä tulevaisuuden hevosalaan

Ruotsin Flyingessä järjestettiin kansainvälinen Horse Welfare Summit -tapahtuma syyskuun puolivälissä. Tapahtuma kokosi kahdeksi päiväksi luentojen ja näytösten äärelle noin tuhat kuulijaa: tutkijoita, eläinlääkäreitä, hevosalan ammattilaisia ja opettajia sekä aiheesta kiinnostuneita harrastajia.

Tapahtuman anti oli todella runsas, esityksiä oli useita yhtäaikaisesti ja paikalla oli suuri joukko hevosten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen kärkitutkijoita ympäri maailmaa. Hyvinvoinnin teemaa lähestyttiin monista suunnista. Monissa esityksissä nousi esille hevosalaan vaikuttava uudistuspaine ja ympäri maailmaa medioissa toistuvat kohut hevosten hyvinvoinnin ongelmista, jotka osoittavat tarpeen tarkastella toimintaa, tunnistaa ongelmia ja päivittää käytäntöjä.

Aiemmissa vastaavissa seminaareissa huomion keskipisteessä ovat olleet hyvinvoinnin haasteet ja niiden todentaminen sekä hyvinvoinnin määritteleminen ja tunnistaminen. Nyt näkyy selkeä muutos, jota sanoitettiin eri tavoin: hevosalan haasteet alkavat olla tiedossa, on aika toimia. Toiminta tarkoittaa tieteellisesti todennettujen, hyvinvointia edistävien toimien testaamista ja toteuttamista sekä niiden vaikuttavuuden seurantaa ja jatkokehittämistä.

Tärkein hyvinvointiin vaikuttava tekijä on ihminen

Hevosten hyvinvoinnin kehittämisessä pelkkä tiedon lisääminen ei riitä. Hankittu tieto täytyy saada siirrettyä hevosten ja hevosihmisten arkeen erilaisten tiedonvälityksen ja käytännön toteutusten avulla. Tärkeimmässä roolissa on hevosten kanssa toimiva ihminen. Hänen tietonsa, taitonsa ja toimintansa lopulta ovat kaikkein merkittävimmät tekijät hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Seminaarin aloituspuheenvuorossa professori Inga Wolframm Van Hall Larenstein -yliopistosta Hollannista käsitteli ihmisen kykyä havainnoida ja jäsentää ympärillään tapahtuvia ilmiöitä. Jotta voisimme ymmärtää omaa ja toisten ihmisten ajattelua, on tiedostettava, että ajattelumme on väistämättä aina vinoutunutta. Sitä ohjaavat aiempiin kokemuksiimme perustuvat oletukset ja pelkistykset. Tämä on pelkästään käytännöllistä, koska aivot saavat kaiken aikaa ympäristöstä niin valtavan määrän informaatiota, että sen käsittely yksityiskohtaisesti on mahdotonta.

Aivot luovat aiempien kokemusten perusteella oikoreittejä, joiden avulla toimimme automaattisesti, tarvitsematta käyttää päätösten ja valintojen tekemiseen ylimääräistä energiaa. Wolframm kuvaili tätä kertomalla, että aivot vastaanottavat 11 miljoonaa ”bittiä” tietoa joka sekunti, mutta pystyvät keskittymään näistä ainoastaan 40 ”bittiin” sekunnissa. Automatisoituneet tavat reagoida, kiinnittää huomiota ja tehdä valintoja tekevät ympäristön tietotulvan käsittelyn mahdolliseksi.

Tämä johtaa kuitenkin siihen, että vakiintuneiden ajattelumallien muuttaminen tuntuu työläältä. Voi olla vaikeaa edes havaita asioita, jotka on kokemusten opettamana aiemmin sulkenut havainnoinnin ulkopuolelle. Automaattiseksi muuttuneen toiminnan muuttaminen vaatii paljon energiaa.

Ajattelun sokeiden pisteiden havaitsemista voi harjoitella. Kun kohtaa asioita, jotka haastavat itselle vakiintunutta ajattelua, kannattaa opetella ensimmäiseksi pohtimaan ”miksei?”. Tämä antaa mahdollisuuden havaita ja ymmärtää uutta sen sijaan, että automaattisesti ohittaa tiedon, joka ei sovi aiemmin opittuihin käsityksiin.

Miksi käyttäydymme kuten käyttäydymme?

Wolframm kuvaili tilannetta, jossa nyt ollaan. Hevosyhteisöllä on tiedossaan asioita, joiden on havaittu olevan tärkeitä hevosten hyvinvoinnille, mutta joiden muuttaminen vaikuttaa silti olevan työlästä. Esimerkiksi hän otti tiheän karkearehun saannin ja ylikireiden turparemmien säätämisen löysemmälle. On yleisesti tiedossa, että nämä ovat hevosille merkittäviä hyvinvointitekijöitä. Ihmisillä on silti erilaisia syitä olla muuttamatta käytäntöjään, vaikka tietoa aiheista on runsaasti saatavilla.

Muutosten edistämiseksi tulisi saada selville syyt, jotka tekevät käyttäytymisen muuttamisesta vaikeaa. Syyt voivat olla eri ihmisillä hyvin erilaisia, vaikka aihe olisi sama. Motivaatiotekijöitä voidaan tutkia esimerkiksi käyttäytymisen muutospyörän (Behavior Change Wheel) avulla. Siinä käyttäytymiselle on tunnistettu kolme alkulähdettä: kyvykkyys, tilaisuudet ja motivaatio.

Kyvykkyyden ongelma heinäruokinnan tihentämisessä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joitain tallivuoroja tekevä ruokkija ei fyysisesti kykene käyttämään ruokintaan käytettyjä koneita tai siihen ei ole riittävää osaamista. Motivaatio-ongelma voi esimerkiksi johtua vanhoista, perinteisistä toimintakäytännöistä, joiden toistaminen on helppoa ja joiden muuttaminen voi vaatia ponnistelua. Kolmanteen osa-alueeseen eli tilaisuuksiin liittyvä haaste voi johtua esimerkiksi ympäröivistä ihmisitä, joiden mielipiteet tai osaaminen ei tue tutkitun tiedon käyttöönottamista. Muutokseen kannustavien toimien suunnittelussa auttaa, kun on tunnistettu, mikä muutosta estää.

Hevosalan tulevaisuudennäkymiä

Seminaarissa nähtiin monia tulevaisuuteen kurottavia esityksiä. Hyvinvoinnin määrittelyyn on vakiintumassa tieteellinen Five domains -malli, jossa hevosen hyvinvointitekijät esitetään viiden osa-alueen kautta. Hevoselle kertyvät kokemukset ravitsemuksen, elinympäristön, terveyden ja vuorovaikutuksen alueilta muodostavat yhdessä viidennen eli hevosen henkisen tilan, joka määrittää hyvinvoinnin tilan.

Tätä mallia ja sen hyödyntämistä esimerkiksi hevosalan toimijoiden koulutuksessa esittelivat esimerkiksi Lisa Ashton, joka toimii opettajana Hartpuryn Yliopistossa Englannissa ja Elke Hartmann, Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston apulaisprofessori ja kokenut hevostutkija. Ruotsissa on käynnissä laaja hanke, jossa kaikille Ruotsin ratsastajainliiton alaisessa toiminnassa mukana oleville järjestetään koulutusta hevosen hyvinvoinnista five domains -mallin mukaisesti.

Konenäkö ja teköäly ovat tulevaisuudessa osa hevosalaakin. Tähän liittyen Flyingessä esiteltiin mm. hevosten ontumatutkimusta kännykän mobiilisovelluksella. Johan Lundblad, SLU, puolestaan esitteli tutkimusta hevosten tunnekokemusten arvioinnista kasvonilmeiden perusteella ja konenäön mahdollisuuksista tässä työssä. Hän on julkaissut aihetta koskevan väitöskirjan keväällä.

Professori Inga Wolframm on tutkinut katseenseurantalaitteilla kouluratsastustuomareiden katseen suuntaa. Tämä voi kertoa meille, mihin asioihin tuomareiden huomio kiinnittyy ja miten tämä vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksen taustalla on jo aiemmin mainittu tieto siitä, että ihmisaivot voivat käsitellä vain rajallisen määrän aistien välittämää tietoa kerrallaan.

Tieteellistä tietoa käytäntöön

Eläinten oppimisteoriasta ja sen soveltamisesta käytäntöön oli useampia käytännön esityksiä. Apulaisprofessori ja ratsastusvalmentaja Angelo Telatin Delaware Valleyn yliopistosta piti ratsastuksen opetusnäytöksen negatiivisesta vahvistamisesta eli tarkasti ajoitetusta paineen ja myötäämisen hyödyntämisestä hevosten kouluttamisessa ja koulu- ja esteratsastajan valmentamisessa.

Kouluratsastaja Anna Blomgren ja hevostenkouluttaja Tristan Tucker esittelivät hevosten pelon ja jännittyneisyyden vähentämiseen tähtääviä koulutustekniikoita erilaisilla totuttamisen ja järjestelmällisen siedättämisen soveltamistavoilla. Molemmat korostivat myös ihmisen oman tunnesäätelyn ja levollisuuden tärkeyttä hevosta koulutettaessa. Näissä näytöksissä tuotiin esille myös sitä, miten hevosta voi vaiheittain opettaa säätelemään omia tunteitaan ja käyttäytymistään muuttuvissa tilanteissa.

Kaikki hevosesitykset toivat hienosti esille tietoa ja ymmärrystä hevosesta eläimenä. Kouluttamisen tavoitteena on auttaa hevosta sopeutumaan ympäristön muutoksiin ja opettaa sille keinoja kommunikoida ihmisen kanssa. Koulutustilanteissa ja varsinkin kilpailuissa, valmennuksissa tai muissa suurissa ympäristönmuutoksissa hevonen joutuu tilanteisiin, joihin sillä ei ole valmiina olemassa sopivia ja turvallisia toimintatapoja. Ihmisen vastuulla on valmistella hevonen vaiheittain, pitää tilanteiden stressaavuus hallinnassa ja opettaa hevosta ymmärtämään ihmisen käyttämää merkkikieltä.

Suomalaistutkimusta esillä

Suomalaiset voivat olla ylpeitä myös Suomessa tehdystä tasokkaasta tutkimuksesta hevosten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin aiheissa. Flyingen tapahtumassa eläinlääkäri ja tutkija Kati Tuomola piti esityksen ravihevosilla tehdystä ohjaspaine- ja käyttäytymistutkimuksesta, jossa selvitettiin ohjaspaineen vaikutuksia hevosen käyttäytymiseen ja suuterveyteen. Tutkimuksessa havaittiin mm. ohjaspaineella olevan yhteyttä hevosen suun aukomiseen ajon aikana. Eläinlääkäri Mira Hämäläinen puolestaan esitteli posterillaan Suomessa kehitettyä hevosten oppimistestiä, joka on osa Suomessa meneillään olevaa hevosten unitutkimusta.

Upeiden esitysten lomassa oli tälläkin kertaa onneksi myös taukoja ja aikaa keskustella niin tutkijoiden kuin osallistujienkin kanssa kaikille hyvin tärkeästä ja innostavasta aihepiiristä. Parasta antia näissä tapahtumissa usein onkin avoin ja kiinnostunut tiedon jakaminen. Riippumatta siitä kenen vierustoveriksi lounastauolla päätyy, keskustelu jatkuu katkeamattoman vilkkaana vain puhutun kielen vaihtuessa tarvittaessa.

Lähteet

Hämäläinen, M. ym., 2023. A new reversal learning test for horses. https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/a-new-reversal-learning-test-for-horses

Lundblad, J., 2024. Exploring facial expressions in horses : biological and methodological approaches. https://doi.org/10.54612/a.15rcen99qf

Mellor, D.J. ym. 2020. The 2020 Five Domains Model: Including Human-Animal Interactions in Assessments of Animal Welfare. https://doi.org/10.3390/ani10101870.

Sleip 2023. New study using Sleip: Dressage legend Ulla Håkanson funds research on the orthopaedic sustainability of horses https://sleip.com/news/new-study-using-sleip-dressage-legend-ulla-h%C3%A5kanson-funds-research-on-the-orthopaedic-sustaianability-of-horses

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Sirviö, R., Valros, A., 2024. Is rein tension associated with horse behaviour and mouth injuries in harness racing trotters? – Pilot study. Appl. Anim. Behav. Sci. 277, 106356. https://doi.org/10.1016/J.APPLANIM.2024.106356

Wolframm, I. ym., 2023. Changing Hearts and Minds in the Equestrian World One Behaviour at a Time. https://doi.org/10.3390/ani13040748

Wolframm, I. ym., 2024. In the Eye of the Beholder—Visual Search Behavior in Equestrian Dressage Judges. https://doi.org/10.3390/ani14142025

Teksti: Anna Kilpeläinen