Kuolaimilla vai ilman – miten se heijastuu hevosten hyvinvointiin?

Kuolainten käytöstä hevosurheilussa on keskusteltu jo pitkään hevosalalla. Suomessa ongelmia on tuotu esiin esimerkiksi raviurheilussa (Tuomola, Mäki‐Kihniä, ym., 2021a) sekä kenttäratsastuksessa (Tuomola, Mäki-Kihniä, ym., 2021b). Kansainvälisesti aihe on ollut myös ajankohtainen. Kansainvälisen ratsastajainliiton säännöissä on tarkkaan määritelty eri lajeissa sallitut kuolaimet sekä suitsitus. Kilpailuissa tehtävissä kuolaintarkistuksissa hevosen suoritus hylätään automaattisesti, jos hevosen suusta löytyy verta. Toisaalta, kuten Kati Tuomolan vuoden 2019 tutkimuksesta (Tuomola ym., 2019) selviää, hevosten suussa voi olla suuriakin vaurioita, vaikka verta ei näy suun ulkopuolella. Keskustelu kuolainten vaikutuksesta hevosten hyvinvointiin on tärkeää, etenkin nyt, kun hevosurheilun ja -talouden sosiaalisesta toimiluvasta (engl. social license to operate) keskustellaan myös alan ulkopuolella, mm. Ylen vuonna 2021 tehdyn MOT-dokumentin takia.

Helmikuussa 2023 julkaistiin Karen Luken ym. kirjoittama artikkeli tutkimuksesta, joka käsittelee kuolainten käyttöä ja sen merkitystä hevosten turvallisuuteen, ratsastajien tyytyväisyyteen, sekä hevosten hyvinvointiin hevosurheilussa (Luke ym., 2023). Tutkimuksessa järjestettiin anonyymi onlinekysely, joka lähetettiin Australiassa hevosalalla toimiville harrastelijoille ja ammattilaisille. Kysymykset käsittelivät hevosten suitsitusta, ratsastajien kokemuksia ja hevosten käyttäytymistä käsittely- ja ratsastustilanteissa. Kysymysten ja vastausten perusteella luotiin tilastotieteellinen analyysi, joka käsitteli kyselyn koko otantaa sekä tuloksia tapauksittain.

Hevosten hyvinvointi turvallisuustekijänä

Artikkelin mukaan kuolainten käytöllä on pitkät perinteet hevosten kanssa kommunikoinnissa ja ne koetaan tärkeiksi työkaluksi hevosten kontrolloimisessa. Kuolainten vääränlaisen käytön aiheuttamat traumat ovat nostaneet puheenaiheeksi laajemminkin hevosten hyvinvoinnin. Vaikka ajatellaan, että hevoset mieltävät kuolaimet enneminkin vastenmielisiksi kuin mukaviksi, on esimerkiksi FEI:n koulukilpailuissa kuolainten käyttö edelleen pakollista.
Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että hevosen hyvinvoinnin ja turvallisuuden välillä on selkeä yhteys. Hevosten huono käsittely vaikuttaa negatiivisesti hevosten hyvinvointiin, mikä taas lisää mm. hevosten aggressiivisuutta, pelkoa ja reaktiivisuutta. Hevosten hyvinvoinnin tiedetään nykyään vaikuttavan myös ratsastajan turvallisuuteen. Täten negatiiviset kokemukset ratsastuksen aikana ovat yhteydessä hevosen käyttäytymiseen. Kuitenkin ratsastajien turvallisuutta lisätään edelleen vain eri välineiden, kuten kypärän tai turvaliivien kautta, eikä hevosten hyvinvointia olla otettu vielä huomioon turvallisuustekijänä (Luke ym., 2023).

Kuolainten aiheuttamien hyvinvointi- ja terveysongelmien vuoksi Luke ym. (2023) esittivät hypoteesin, että kuolaimettomalla suitsituksella ratsastetut hevoset voisivat paremmin, olisivat vähemmän hyperaktiivisia ja kuolaimettomalla suitsituksella ratsastaville ratsastajille sattuisi vähemmän onnettomuuksia ja loukkaantumisia. Ratsastajien uskottiin olevan myös kaiken kaikkiaan tyytyväisempiä suhteeseensa hevosen kanssa. Hevosten hyvinvointia mitattiin määrittämällä useita tunnettuja hyvinvointiparametreja, kuten selkäkipuja, aggressiivisuutta, pukitteluja, sekä häiriökäyttäytymisiä ja verrattiin niiden määrää muihin kyselyssä esitettyihin parametreihin. Huomioitavaa on, että tässä tutkimuksessa hackamore-suitsitusta käyttävien ratsastajien vastauksia ei huomioitu, sillä hackamoren ei koeta olevan kuolaimeton suitsitus sen mekaanisen vipuvarsitoiminnan vuoksi.

Kouluttaminen tärkeää

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kuolaimettomalla suitsituksella ratsastettujen hevosten hyvinvointi oli parempi, ne käyttäytyivät vähemmän hyperaktiivisesti, ratsastajat olivat tyytyväisempiä hevosiinsa ja suhde hevosen ja ihmisen välillä koettiin paremmaksi. Ratsastajan turvallisuuden kannalta ei kuitenkaan havaittu eroa suitsituksien välillä (Luke ym., 2023). Vaikka ensisilmäyksellä vaikuttaa siltä, että tulokset tukevat pelkästään kuolaimettoman suosituksen käyttöä, on syytä tarkastella enemminkin sitä, että kuolaimettomalla suitsituksella ratsastetut hevoset voivat paremmin, niitä oli helpompi käsitellä ja niiden suhde ihmiseen oli parempi.

Nähdäkseni tämä ei liity niinkään suitsitukseen, vaan hevosen käsittelyyn ja kouluttamiseen. Tulkitsen tulokset niin, että hevosille on opetettu eri apujen merkitykset ja ne on valmisteltu ratsastukseen muutoinkin järjestelmällisesti ja hevosen oppimistavat ja -kyvyt huomioon ottaen. Se, että ratsastajan turvallisuudessa ei havaittu eroja eri suitsitusten välillä selkeyttää sitä, että kuolaimet eivät kontrolloi hevosta, hevosten täytyy itse oppia kontrolloimaan itseään. Mielenkiintoista oli myös, että kuolaimetonta suitsitusta käyttäneillä ratsastajilla oli parempi tietotaso kuolainten mekaniikasta. Ehkä tämä tietotasoero kurottuu myös muihin hevosten pitoon liittyviin osa-alueisiin, kuten hevosten koulutukseen.

Hevosten korrektin kouluttamisen tärkeys korostuu tämän tutkimuksen myötä. Ymmärrys siitä, millainen eläin hevonen ylipäätään on, mitä se tarvitsee ja miten se oppii, on avainasemassa hevosen hyvinvoinnin mahdollistamisessa. Yhtä tärkeää on kuitenkin tietää ja tuntea ne varusteet, joita hevosellaan päättää käyttää. On oleellista, että ratsastaja tietää, miten eri suitsitukset, eri kuolaimet ja muut varusteet vaikuttavat hevoseen. Toivonkin, että kuolainkeskustelussa painotetaan enemmänkin koulutuksen ja tiedon tarvetta, eikä keskityttäisi niin paljon eri varusteiden tuomitsemiseen.

LÄHTEET

Luke, K. L., McAdie, T., Warren-Smith, A. K., & Smith, B. P. (2023). Bit use and its relevance for rider safety, rider satisfaction and horse welfare in equestrian sport. Applied Animal Behaviour Science, 259, 105855. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2023.105855

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Kujala-Wirth, M., Mykkänen, A., & Valros, A. (2019). Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Frontiers in Veterinary Science, 6. https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fvets.2019.00206

Tuomola, K., Mäki‐Kihniä, N., Valros, A., Mykkänen, A., & Kujala‐Wirth, M. (2021a). Risk factors for bit‐related lesions in Finnish trotting horses. Equine veterinary journal, 53(6), 1132–1140. https://doi.org/10.1111/evj.13401

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Valros, A., Mykkänen, A., & Kujala-Wirth, M. (2021b). Bit-Related Lesions in Event Horses After a Cross-Country Test. Frontiers in veterinary science, 8, 651160–651160. https://doi.org/10.3389/fvets.2021.651160