Miten maailmantilanne vaikuttaa hevosen hyvinvointiin?
Helena Halinen toimii MTK:n elinkeinopolitiikka- ja yrittäjyysvaliokunnassa hevosverkoston puheenjohtajana ja edustaa hankkeen ohjausryhmässä MTK:ta. Helenan laaja-alainen osaaminen ja verkostoituminen hengästyttää: pohjakoulutukseltaan Helena on fysioterapeutti ja agrologi (AMK). Ratsastusterapeutiksi valmistuttuaan Helena on toiminut ratsastusterapiayrittäjänä jo parisenkymmentä vuotta maa- ja metsätalousyrittäjyyden rinnalla Janakkalassa.
Aikoinaan Helenan hevosenhoitajapestit ulottuivat Suomen lisäksi Ruotsin ja USAn ravitalleille. Hän on kasvattanut toistakymmentä hevosta ja nykyään kotitallissa asustaa neljä hevosta. Kosketuspintaa hevosiin löytyy siis monesta näkökulmasta: niin hevosenomistajana, maataloustuottajana kuin laajemmin hevosalan kehittäjänä ja edunvalvojana.
Welfare Quality (WQ)-protokolla ei aikaisemmin ollut Helenalle juurikaan tuttu. ”Tunsin toki sanan, ja mielsin sen enemmän nautojen hyvinvointiin. Se, että WQ-periaatteita toteutetaan myös sika- ja siipikarjataloudessa, oli minulle uutta”, kertoo Helena.
WQ:n neljä osa-aluetta ovat laaja kokonaisuus ja Helena pohtii, onko niissä tulkinnanvaraisuuksia ja miten ne saadaan standardoitua. ”Luotan kyllä, että kaikki tehdään huolella ja esim. ohjausryhmää kuunnellaan. Ei varmaankaan ole helppoa löytää tärkeitä ja päteviä määritelmiä. Hevosalalla kun on aika tyypillistä käsitys, että on ikään kuin vain oikeita ja vääriä asioita”
Tämänhetkinen maailmantilanne koskettaa hevosenpitoa monella tapaa. Ongelmat tuotantopanosten, kuten polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja kuivikkeiden, saatavuudessa ja hinnoittelussa heijastuvat hevosalalle ja varmasti myös hevosten hyvinvointiin.
”Olen viime aikoina miettinyt paljon realiteetteja – mm. inflaatiota ja hintatasoa – ja täytyy myöntää, että tilanne hirvittää. Tulevasta talvesta selvitään, mutta entä seuraava? Turbulenssi niin lannoite- kuin siemenmarkkinoilla on kovaa. Tietääkö kukaan, minkä verran tuotantopanoksia on varastossa ensi vuotta varten?” Helena miettii ja jatkaa: ”Suomi on viljan suhteen melko lähes omavarainen ja tehtaissa voi olla osin vanhoja viljavarastoja, mutta on mahdollista, että suomaiselle viljalle olisi markkinaa myös Euroopassa. Venäjä on varastanut Ukrainalta ainakin 50 viljalaivaa, joissa kussakin on tavaraa 1500 rekan verran. Se on poissa markkinoilta. Ja vaikka polttoaineen hinnat ovat nyt tulleet alaspäin, hinta on yhä kaksinkertainen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Jokainen traktorin ajokerta maksaa ja vaikuttaa edelleen niin rehuihin kuin kuivikkeisiin”
Huoli hevosten hyvinvoinnista on todellinen. Helena bongaa signaaleja hevosalan toiminnasta: mm. syksyn varsahuutokaupan varsamäärä jäi alhaiseksi ja kuluneen vuoden astutusluvuissa on 10-12% laskua.
Positiivisuutta pitäisi löytää, mutta se ei ole helppoa. Hevonen ei ole millään tavalla ”elintärkeä tuote”, vaan se tuo jotakin ekstraa elämään. Esimerkiksi lemmikkeihin verrattuna kulurakenne on korkea. Harva on kuitenkaan tehnyt tuotantoeläinsektorin kaltaisia panostuksia infraan, joten tilanne on ehkä siltä osin helpompi.
”Hankkeen ajoitus on hyvä, ja se muistuttaa, että hevonen ja sen hyvinvointi on riippuvainen ihmisestä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Sekin voi olla hyvä lopputulos, että luopuu hevosen pidosta, jos varaa hevosenpitoon ei ole, eikä pysty takaamaan sen hyvinvointia. Jokaisen kannattaisi miettiä ennakoiden, miten menettelee, jos hevosen pitämisessa tulee ongelmia.”, kiteyttää Helena.
Teksti: Terhi Thuneberg
