Asiantuntijoiden ja harrastajien näkemyksiä hevosen hyvinvoinnista

Suurta kuluttajakyselyä käsiteltiin jo aikaisemmissa blogikirjoituksissa Hevosen hyvinvointi suuren yleisön silmin ja Kuluttajien näkemyksiä laidasta laitaan. Kohdejoukkona oli satunnaisotos (n=1063), josta edelleen haluttiin eritellä vastaajat, joilla oli jokin kontakti hevosiin. Näin muodotettiin pienempi joukko vastaajista (n = 144), jotka kertoivat olevansa joko säännöllisesti tekemisissä hevosten kanssa tai omaavansa satunnaisesti kontakteja hevosiin. Joukossa oli mm. ravikatsojia, ratsastuskoulun asiakkaita tai ihmisiä, joiden perhepiirissä hevosia harrastettiin ja/tai omistettiin. Näiden hevosten kanssa toimivien harrastajien vastauksia verrattiin asiantuntijoiden vastauksiin.

Asiantuntijakysely (n = 161) toteutettiin osin samoilla kysymyksillä, ja jakelussa oli niin eläinlääkäreitä kuin Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Hippoksen toimijoita. Talliyrittäjiä oli kaksi kolmannesta (62 %) ja eläinlääkäreitä kolmannes (29 %). Joka kymmenes kertoi olevansa valmentaja tai muu alalla työskentelevä. Vastaajilla oli pitkä kokemus alalta, sillä valtaosa (70 %) vastasi toimineensa alalla jo yli 15 vuotta.

Asiantuntijavastauksista nousi vahvasti esiin mielipide siitä, että hyvinvointia tulisi parantaa, ja että huoli hevosten hyvinvoinnista on kasvanut (Kuvat 1 ja 2). Asiantuntijat peilaavat varmasti tuntemuksiaan uuteen tietoon ja tutkimustuloksiin, ja näkevät myös työssään toimijakenttää laajemmin ja jossain määrin erilailla kuin harrastajajoukko.

Asiantuntijat näkivät eläinten inhimillistämisen yleisemmäksi kuin harrastajat. Jopa 71 % oli osittain tai täysin samaa mieltä, että eläimiä inhimillistetään liikaa (Kuva 3.), kun vain 36 % harrastajista vastasi niin (Kuva 4.). Eläinten inhimillistäminen ei ole uusi ilmiö, mutta on saattanut voimistua viime vuosina mm. sosiaalisen median vuoksi. Hevosista voidaan puhua persoonapronomineilla, ja niihin yhdistetään ihmiselle tyypillisiä piirteitä ja ominaisuuksia (Luokkanen, 2018).

Hevosten arvaamattomuus jakoi myös mielipiteitä. Harrastajista enemmistö (44 %) oli asian suhteen neutraaleita, ei puolesta eikä vastaan. Täysin eri mieltä oli vain 6 %, kun asiantuntijoista peräti 20 % oli eri mieltä. Osataanko asiantuntijapiireissä paremmin ennakoida eläinten käyttäytymistä ja hevosen luontaiset toimintatavat, kuten vaikkapa pakoreaktio?

Asiantuntijoista puolet oli täysin samaa mieltä (51%) siitä, että oikein käytettyinä varusteet eivät satuta hevosta, kun harrastajajoukosta vain neljäsosa (24 %) oli samaa mieltä väitteen kanssa. Eroa oli myös siinä, tulisiko eläinten kouluttamisen aina perustua positiiviseen vahvistamiseen. Asiantuntijoista täysin samaa mieltä oli 27 % ja harrastajista 54 %. Väittämän ”Eläinten kouluttamisen tulisi aina perustua positiivisen vahvistamiseen” ”aina”-sana on voinut olla merkityksellinen tässä yhteydessä. Ammattilaiset saattavat esimerkiksi kokea, että joskus on pakko tehdä tiettyjä asioita tai toimenpiteitä ilman, että hevosta siihen olisi koulutettukaan (esimerkiksi eläinlääkinnälliset toimenpiteet).

Vaikka parantamisen varaa hevosten hyvinvoinnissa on varmasti aina, voitanee olla suhteellisin tyytyväisiä – ainakin jos verrataan kansainväliseen aineistoon. F.E.I.:n toimijakyselyssä (Equine Ethics and Wellbeing Commission (FEI), 2022) ylivoimaisesti suurin osa (78 %) vastasi, että hevosten hyvinvointia tuli parantaa. Vastaajista 16 % piti hyvinvoinnin tasoa korkeana ja 6 % näki, että on mahdotonta taata riittävä taso hyvinvoinnissa.

F.E.I.:n toimijat listasivat huolenaiheensa, ja kärkikolmikkoon nousivat ”muut 23 tuntia vuorokaudesta paitsi kilpailutapahtuma”, valjaat ja varusteet, sekä koulutus- ja ratsastuskäytänteet. Huolestuneimpia oltiin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, Iso-Britanniassa, USAssa ja Kanadassa. Median vaikutus vastaajien mielipiteisiin jakautui erittäin tasaisesti: kolmasosalla se oli lisännyt huolta, kolmasosalla vähentänyt ja kolmasosa totesi, ettei medialla ollut vaikutusta mielipiteiden muodostumiseen kuluneen vuoden aikana.

Onkin tärkeää, että asioista puhutaan rehellisesti, tuodaan avoimesti toiminta läpinäkyväksi sekä toimitaan jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaan. Vaikka monien hevosten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden voidaankin katsoa olevan Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla verrattuna kansainväliseen tasoon, ei jatkuvaa parantamista alati muuttuvassa yhteiskunnassa voida unohtaa. Myös hevosalan tulee arvioida omaa toimintaansa kriittisesti, pyrkiä jatkuvaan parantamiseen ja kehittyä osana yhteiskuntaa lunastaaksemme sosiaalisen toimiluvan myös jatkossa.

Lähteet:

Equine Ethics and Wellbeing Commission (FEI) (2022). Opinions of Equestrian Stakeholders on the use of Horses in Sport: Survey Results (November 2022).

Luokkanen, E., (2018). Lemmikit hyvän mielen lähettiläinä? Inhimillistetyt eläimet Facebook- ja Instagram-julkaisuissa. Pro Gradu. Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö, Vaasan Yliopisto. Haettu osoitteesta https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/9388

Teksti: Terhi Thuneberg