Hevosen hyvinvointi suuren yleisön silmin

Ihmisten kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan tuntuu kasvaneen viime vuosina. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia valinnoistaan, ja tekevät huomioitaan ja päätelmiään erilaisin perustein – ehkä jopa mielikuviin nojaten, ilman tietoa. Myös hevosten hyvinvointi on noussut tapetille viimeisten vuosien aikana. Hevosalan toimijoille on käynyt selväksi, että alaa tuntemattomienkin ihmisten mielipiteet nousevat kuuluviin.

Reilu viisi vuotta sitten Uudistuva hevostalous-hankeen kyselyssä havaittiin, että yleisesti ottaen suomalaiset suhtautuivat hevoseen myönteisesti. Samalla kuitenkin nousi esiin, että erityisesti hevosurheilu herätti kielteistä asennoitumista ja negatiivisia mielikuvia (Pussinen & Lehtonen, 2018). Väntsi (2018) käsitteli samaa aineistoa opinnäytetyössään: 3055:stä vastaajasta puolet (54 %) oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomessa hevosten hyvinvointi, käsittely ja kohtelu ovat hyvää. Viidennes (18 %) vastasi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että hevoset voivat Suomessa hyvin, ja vain alle 5 % vastaajista suhtautui negatiivisesti hevosten hyvinvoinnin tasoon Suomessa.

Kansainvälinen ratsastajainliitto F.E.I. ja sen hevosetiikka- ja hyvinvointikomissio (Equine Ethics and Wellbeing Commission) selvitti heinäkuussa 2022 yleistä mielipidettä hevosten käyttämisestä ja hyvinvoinnista urheilussa. Kysely kattoi 14 maata ja keräsi yli 14 000 vastaaja – Suomi ei ollut tässä mukana. Kolmannes (33%) vastaajista piti hevosten hyvinvoinnin tasoa korkeana, ja puolet (52 %) totesi, että hevosten hyvinvointia tulisi parantaa. Loput 15 % oli sitä mieltä, ettei hevosten hyvinvointi voi koskaan toteutua riittävällä tasolla. (Equine Ethics and Wellbeing Commission (FEI), 2022)

F.E.I.:n kyselyssä maakohtaiset erot olivat suhteellisen suuria. Ruotsissa ja Arabiemiirikunnissa oltiin eniten (44 %) sitä mieltä, että hyvinvointi on korkealla tasolla, kun Saksassa ja Ranskassa vain 24 % oli samaa mieltä väitteen kanssa.

Alkuvuodesta 2023 hankkeemme toteutti kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset kokevat hevosen hyvinvoinnin nykyään – toteutuuko hevosten hyvinvointi ja onko ihmisten käsitys muuttunut lähivuosina. Kysely mukaili F.E.I.:n kyselyä tulosten vertailtavuuden vuoksi. Se toteutettiin Kantar TNS:n toimesta, joka takasi sen, että vastaukset (n=1063) edustivat demograafisesti täysi-ikäisiä suomalaisia ja otos oli näin ollen edustava.

Valtaosa (58 %) ei ole koskaan ollut tekemisissä hevosten kanssa, ja neljäsosa (24 %) ilmoitti omaavansa aiempaa kokemusta, mutta on lopettanut sittemmin hevosharrastuksensa. Joka kymmenes (10 %) vastasi olevansa satunnaisesti kontaktissa hevosiin (esim. ravikilpailujen katsojana) ja vain pieni vähemmistö (3 %) toimii säännöllisesti hevosten kanssa.

Reilusta tuhannesta vastaajasta neljäsosa vastasi, ettei osaa arvioida hevosten hyvinvointia (”ei osaa sanoa”-vastaukset). Jäljelle jäävästä 804:stä vastaajasta reilu kolmannes (40%) piti hyvinvoinnin tasoa korkeana, ja hiukan alle puolet (43%) totesi, että sitä tulisi parantaa. Vajaa viidennes (17 %) näki, ettei hyvinvointi voi koskaan toteutua riittävällä tasolla.

Suomalaisten vastaukset mukailivat F.E.I.:n kyselyn keskiarvoja. Selkeä havainto kuitenkin on, muissa F.E.I.-maissa ollaan keskimäärin enemmän sitä mieltä, että hyvinvointia tulisi parantaa (Kuva 1.).

Suomalaisilta kuluttajilta kysyttiin myös mahdollisia muutoksia suhtautumisessa hevosten hyvinvointiin viimeisten kolmen vuoden aikana. Viidennes vastasi, ettei osaa sanoa, ja vastaajamääräksi jäi näin 851. Heistä enemmistö ei ole ollut huolissaan ennen eikä ole nytkään (57 %). Noin viidesosa (22 %) on huolissaan, ja huoli on pysynyt samana, 10 %:lla huoli on hieman kasvanut, ja 6 %:lla huoli on kasvanut paljon. Vain 5 % vastasi olevansa vähemmän huolissaan kuin ennen.

F.E.I.:n kyselyssä sen sijaan päin vastaisesti 35 % ei ollut huolissaan hevosten käytöstä hevosurheilussa, ja 65 % ilmaisi huolensa. Hevosten hyvinvointi harrastuskäytössä huolestutti 62 %:ia, ja vastaukset eroavat jälleen melko paljon maittain. Ääripäissä olivat Ranska ja Ruotsi: ranskalaisista 92% ja ruotsalaisista 37 % vastasi olevansa huolissaan.

Jos palataan vielä vuoden 2017 mielikuva-kyselyyn, voitaneen todeta, että koska tällä hetkellä ”hyvinvointia tulisi parantaa”-väitteen takana on kuitenkin iso osa vastaajista, yleisen näkemyksen voidaan katsoa olevan kriittisempi kuin aikaisemmin. Kysymyksen asettelu oli toki hiukan erilainen, eikä suoranaista vertailua sen vuoksi voi tehdä.

Lähteet:

Equine Ethics and Wellbeing Commission (FEI) (2022) Public Attitudes on the Use of Horses in Sport: Survey Report (November 2022).

Pussinen, S. & Lehtonen, P. (2018). Mielikuvia ja tulevaisuudenkuvia raviurheilusta. Teoksessa S. Pussinen (toim.) Uudistuva hevostalous. HAMK Unlimited Journal 20.4.2018. Haettu osoitteesta https://unlimited.hamk.fi/biotalous-ja-luonnonvara-ala/mielikuvia-raviurheilusta

Väntsi, H. (2018). Mielikuvamarkkinointia hevosalalle. Opinnäytetyö HAMK Hevostalous. 37s. Haettu osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184943

Teksti: Terhi Thuneberg