Hevosen hyvinvointiin liittyvä tieto kehittyy

Mittarit hevosten hyvinvoinnin arviointiin—hankkeen blogin ensimmäisenä vieraana haastateltiin Minna ”Minkki” Peltosta, joka toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Minkki työskentelee Suomen Ratsastajainliitossa (SRL) tallitoiminnan kehittäjänä. Minkillä on 5-vuotinen ura SRL:ssa, ja paitsi työssään, myös vapaa-ajallaan estetuomarina ja ratsastuksenopettajana, hän kohtaa laajasti hevosalan toimijoita.

Minkki toteaa, että hevosen hyvinvointi on esillä päivittäin. SRL:ssa sitä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta: niin kilpailutoiminnan (mm. kilpailusäännöt ja -järjestelmät), ratsastuskoulujen liiketalouden kuin harrastajienkin näkökulmista. ”Osaamisen näkökulma on aina läsnä, ja pohdimme kokonaisvaltaisesti kollektiivista osaamispoolia hevosalalla”, kertoo Minkki. ”Nykyään ymmärretään, että hevosen hyvinvointiin liittyvä tieto on kehittyvää, kuin mikä tahansa tieto, ja liiton pitää pystyä kehittämään toimintatapoja niin, että hevosen hyvinvointi on etusijalla. Kaiken toiminnan tulee olla hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta suotuisaa”.

SRL:n toiminnassa kilpailusäännöt tukevat hevosen hyvinvointia, ja mm. vuotuisella sääntöjen tarkastuksella varmistetaan, että ne ovat ajantasaiset. Hevosen hyvinvointia painotetaan myös toimihenkilökoulutuksissa. Esimerkiksi stewardi on toimihenkilö, joka ennen kaikkea valvoo hevosen hyvinvointia. Matalammilla kilpailutasoilla taas tuomari on se, joka pitää hevosen puolta.

Kysyttäessä Minkiltä, millaiset odotukset hänellä on hankkeen suhteen, vastaus pamahtaa ilmoille sekunnin murto-osassa: ”Kovat! ”. Yleensä hevosen hyvinvointia on totuttu tarkastelemaan hevosalan osaajien taholta subjektiivisesti, omista lähtökohdista, jolloin taustalla on tietty kokemus ja tieto, joiden mukaan tehdään johtopäätöksiä – olitpa sitten ammattilainen tai amatööri. Nykyään hevosala ei ole enää yksin tekemässä näitä arvioita, vaan niitä tehdään jokaisen toimesta, nopein, joskus ehkä väärinkin, päätelmin.

Minkki vertaa, että laatuajattelu on lähtöisin tehtaista, jolloin tuotteiden tasalaatuisuus on helppo yhtenäistää, mutta hevosen, elävän eläimen kohdalla, standardoitua arviota on hankalampi tehdä. Tällöin objektiivinen arvio antaa kokonaisvaltaisemman kuvan. Hankkeelta Minkki odottaakin työkaluja, joilla saadaan dataa hevosen sen hetkisestä tilasta.

Hankkeen myöhemmissä vaiheissa hevosen hyvinvoinnin arviointimittareita testataan ja pilotoidaan talleilla. Ei liene epäilystäkään, etteikö pilottivaiheeseen löytyisi halukkaita ratsastustalliyrityksiä. Minkki muistuttaa, että hevosihmiset todella välittävät hevosistaan ja ymmärtävät, että yritystoimintaa pyörittäessä hevosen hyvinvointia ei voi sivuuttaa. ”Se on yksi maailman tärkeimmistä asioista”, hän toteaa jämäkästi.

Teksti: Terhi Thuneberg