Hyvinvoiva hevonen – mitä se käytännössä tarkoittaa? Osa 5. Hyvän terveyden mittarit: vammoilta, sairauksilta ja kivuilta välttyminen

Terveys on yksi hevosten hyvinvointitutkimuksissa käytetty osa-alue, jonka avulla voidaan arvioida hevosten hyvinvointia (Mellor & Beausoleil 2015). Terveys kattaa useita tekijöitä, jotka koostuvat muun muassa vammoilta, sairauksilta ja kivulta välttymisestä. Rasitusperäisten ja ihovammojen lisäksi hevosilla yleisesti havaittuja sairauksia ovat hengitysinfektiot, loiset, sekä kavio- ja maha-suolikanavan ongelmat. Vammat ja sairaudet voivat kaikki aiheuttaa kipua, mikä heikentää hevosen yleistä terveydentilaa ja hyvinvointia.

Vammoilta välttyminen

Hevosten vammat johtuvat pääsääntöisesti siitä, että hevonen on joutunut toistuvasti tekemään nopeita liikkeitä voimakkaan kuormituksen alla. Tällaiset rasitusvammat ja luustomuutokset syntyvät äkillisessä tilanteessa ja ovat yleensä silmin havaittavissa. (Martig ym. 2014). Rasitusperäisten vammojen syntymiseen vaikuttaa etenkin harjoittelukäytännöt ja harjoittelualueiden pohjat. Myös sillä, kuinka paljon ja miten hevonen pääsee päivittäin ulkoilemaan, on vahva yhteys hevosten rasitusperäisten vammojen syntyyn, koska omatoiminen, vapaa kävely ilman rasitusta selässä edistää lihaskunnon ylläpitämistä (McGreevy ym. 2011).

Runsas esteiden hyppääminen altistaa hevosten kehoa rasitusvammoille. Hevosen kehoa ei ole luotu sellaisiin liikkeisiin, joita esteratsastuksessa vaaditaan. Toisaalta harjoittelun monipuolisuus ja vaihtelevuus voi vähentää vammojen muodostumista (Egenvall ym. 2013). Riittävän pitkät tauot harjoittelusta loukkaantumisen jälkeen vähentävät myös vammojen uusiutumisriskiä (Munsters ym. 2013)

Hevosten vammojen ja ontumisten havaitseminen on haastavaa ja vaatii harjaantunutta silmää. Hausberger ym. (2016) mukaan omistajilta jää usein ratsuhevosten selkärangan alueen rasitusperäiset ongelmat huomaamatta, kunnes hevonen alkaa ontua tai reagoi selän kosketukseen. McGreevy ym. (2011) totesivat, että hevosten omistajat havaitsivat vain reilun kymmenesosan omien hevostensa ontumistapauksista ja kahdeskymmenesosan selkäkivuista verrattuna siihen, mitä eläinlääkäri havaitsi tutkimuksissaan.

Sairauksilta välttyminen

Luonnossa elävillä villiintyneillä kesyhevosilla on havaittu hyvin vähän sairauksia. Yleisimmän terveysongelman näillä yksilöillä muodostavat loiset (Hausberger ym. 2016). Myös pihatto-olosuhteissa pidetyillä hevosilla on vähemmän hengitystieinfektioita, ähkyjä ja ihovaurioita kuin tallissa pidetyillä hevosilla (Yngvesson ym. 2019). Pito-olosuhteilla on siis vahva vaikutus hevosten terveyteen ja täten pito-olosuhteita mukauttamalla voidaan myös ehkäistä sairauksia.

Mahahaava on hevosilla yleinen ongelma. Tutkimusten mukaan jopa 90 %:lla kilpailuhevosista on todettu mahahaava (Luthersson ym. 2009; Sykes ym. 2019). Sairastuminen jää usein havaitsematta, mikä taas johtaa krooniseen kipuun (Lesimple, 2020). Mahahaavan korkea esiintyvyys kertoo myös siitä, että sen syntymiseen vaikuttavista tekijöistä ei tiedetä tarpeeksi tai niihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota hevosten pito-olosuhteissa ja hoitokäytännöissä. Intensiivinen valmentautuminen, pitkät ruokintavälit ja vahva, viljapitoinen väkirehuruokinta altistavat mahahaavojen syntymiselle. Myös runsas karsinoissa pito ja stressaavat tilanteet voivat edistää mahahaavojen syntymistä (Busechian ym. 2021; Luthersson ym. 2009; Sykes ym. 2019).

Kaviokuumeen muodostumiseen vaikuttaa ruokinta, ja etenkin viljapitoinen rehu sekä äkilliset ruokinnanmuutokset voivat altistaa kaviokuumeelle. Samat riskitekijät liittyvät vahvasti ähkyyn ja muihin maha-suolikanavan ongelmiin (Curtis ym. 2019; Luthersson ym. 2017).

Kivulta välttyminen

Hevonen voi tuntea kipua monesta eri syystä. Vääränlaiset varusteet ja hoitokäytännöt aiheuttavat hevoselle paitsi epämukavuutta myös kipua. Lisäksi hyvinkin kivuliaita voivat olla erilaiset vammat ja sairaudet, kuten selkäongelmat, maha-suolikanavan sairaudet ja hammasvaivat (Hernández-Avalos ym. 2021).

Hevosen kivun havaitseminen ei ole aina helppoa. Ontuminen tai ähkyn klassiset oireet ovat suhteellisen selkeitä (Hausberger ym. 2016), mutta hevonen voi joissain tapauksissa vain vaikuttaa apealta tai vetäytyä omaan rauhaansa. Kivusta kertoo kuitenkin selkeästi hevosen kipuilme, jonka lajityypilliset yksityiskohdat on selvitetty myös hevosilla. Yleisesti kipuilmeeseen kuuluu silmiä ympäröivien lihasten jännittyminen, tyhjyyteen tuijottava katse, korvien pitäminen matalalla sekä suupielten jännittyminen. Kipu voi aiheuttaa myös muutoksia hevosen käyttäytymisessä, kuten levottomuutta tai haluttomuutta liikkua (Gleerup & Lindegaard 2016).

Yhteenveto

Hevosten terveys on tärkeä osa niiden hyvinvointia. Terveellä hevosella ei havaita akuutteja vammoja tai sairauksia eikä se osoita selkeitä kivun merkkejä. Hevosen pito-olosuhteet ovat monipuoliset ja mahdollistavat näin lihaskunnon ja koordinaatiokyvyn ylläpidon. Myös hevosen valmentautuminen koostuu vaihtelevista harjoitteista ja sisältää esimerkiksi ihmisen kanssa liikkumista epätasaisessa maastossa. Omistajat, valmentajat ja hoitajat voivat valinnoillaan vaikuttaa vahvasti hevosten terveyteen.

Lähteet

Busechian, S., Sgorbini, M., Orvieto, S., Pisello, L., Zappulla, F., Briganti, A., Nocera, I., Conte, G., & Rueca, F. (2021). Evaluation of a questionnaire to detect the risk of developing ESGD or EGGD in horses. Preventive veterinary medicine, 188, 105285–105285. https://doi.org/10.1016/j.prevetmed.2021.105285

Curtis, L., Burford, J. H., England, G. C. W., & Freeman, S. L. (2019). Risk factors for acute abdominal pain (colic) in the adult horse: A scoping review of risk factors, and a systematic review of the effect of management-related changes. PloS one, 14(7), e0219307–e0219307. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0219307

Egenvall, A., Tranquille, C. A., Lönnell, A. C., Bitschnau, C., Oomen, A., Hernlund, E., Montavon, S., Franko, M. A., Murray, R. C., Weishaupt, M. A., Weeren, van R., & Roepstorff, L. (2013). Days-lost to training and competition in relation to workload in 263 elite show-jumping horses in four European countries. Preventive veterinary medicine, 112(3–4), 387–400. https://doi.org/10.1016/j.prevetmed.2013.09.013

Gleerup, K. B., & Lindegaard, C. (2016). Recognition and quantification of pain in horses: A tutorial review. Equine veterinary education, 28(1), 47–57. https://doi.org/10.1111/eve.12383

Hausberger, M., Fureix, C., & Lesimple, C. (2016). Detecting horses’ sickness: In search of visible signs. Applied animal behaviour science, 175, 41–49. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2015.09.005

Hernández-Avalos, I., Mota-Rojas, D., Mendoza-Flores, J. E., Casas-Alvarado, A., Flores-Padilla, K., Miranda-Cortes, A. E., Torres-Bernal, F., Gómez-Prado, J., & Mora-Medina, P. (2021). Nociceptive pain and anxiety in equines: Physiological and behavioral alterations. Veterinary World, 14(11), 2984–2995. https://doi.org/10.14202/vetworld.2021.2984-2995

Lesimple, C. (2020). Indicators of Horse Welfare: State-of-the-Art. Animals (Basel), 10(2), 294. https://doi.org/10.3390/ani10020294
Luthersson, N., Mannfalk, M., Parkin, T. D. H., & Harris, P. (2017). Laminitis: Risk Factors and Outcome in a Group of Danish Horses. Journal of Equine Veterinary Science, 53, 68–73. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2016.03.006

Luthersson, N., Nielsen, K. H., Harris, P., & Parkin, T. D. H. (2009). Risk factors associated with equine gastric ulceration syndrome (EGUS) in 201 horses in Denmark. Equine Veterinary Journal, 41(7), 625–630. https://doi.org/10.2746/042516409×441929

Martig, S., Chen, W., Lee, P. V. S., & Whitton, R. C. (2014). Bone fatigue and its implications for injuries in racehorses: Bone fatigue in racehorses. Equine veterinary journal, 46(4), 408–415. https://doi.org/10.1111/evj.12241

McGreevy, P., McLean, A., Buckley, P., McConaghy, F., & McLean, C. (2011). How riding may affect welfare: What the equine veterinarian needs to know. Equine veterinary education, 23(10), 531–539. https://doi.org/10.1111/j.2042-3292.2010.00217.x

Mellor, D., & Beausoleil, N. (2015). Extending the ‘Five Domains’ model for animal welfare assessment to incorporate positive welfare states. Animal Welfare, 24(3), 241–253. Cambridge Core. https://doi.org/10.7120/09627286.24.3.241

Munsters, C. C. B. M., van den Broek, J., van Weeren, R., & Sloet van Oldruitenborgh-Oosterbaan, M. M. (2013). A prospective study on fitness, workload and reasons for premature training ends and temporary training breaks in two groups of riding horses. Preventive veterinary medicine, 108(2–3), 199–208. https://doi.org/10.1016/j.prevetmed.2012.08.005

Sykes, B. W., Bowen, M., Habershon-Butcher, J. L., Green, M., & Hallowell, G. D. (2019). Management factors and clinical implications of glandular and squamous gastric disease in horses. Journal of Veterinary Internal Medicine, 33(1), 233–240. https://doi.org/10.1111/jvim.15350

Yngvesson, J., Rey Torres, J. C., Lindholm, J., Pättiniemi, A., Andersson, P., & Sassner, H. (2019). Health and Body Conditions of Riding School Horses Housed in Groups or Kept in Conventional Tie-Stall/Box Housing. Animals (Basel), 9(3), 73. https://doi.org/10.3390/ani9030073