Hyvinvoiva hevonen – mitä se käytännössä tarkoittaa? Osa 6. Hyvän terveyden mittarit: varusteet ja käyttotavat

Terveys on yksi hevosten hyvinvointitutkimuksissa käytetty osa-alue (Mellor & Beausoleil 2017). Terveys kattaa useita tekijöitä, jotka koostuvat muun muassa vammoilta, sairauksilta ja kivulta välttymisestä. Kipu voi ilmentyä vamman tai sairauden seurauksena, mutta sitä voivat aiheuttaa myös hevosella käytetyt varusteet. Kipu on yksi merkittävimmistä hyvinvointia heikentävistä ja estävistä kielteisistä kokemuksista (McGreevy ym. 2011). Vammoista, sairauksista sekä niiden aiheuttamasta kivusta voi lukea lisää täältä.

Varusteista ja käyttötavoista johtuva kipu

Hevosen satuloinnin, suitsimisen ja valjastamisen aikana ilmenevä epänormaali käyttäytyminen liittyy pääsääntöisesti aina kipuun. Tyypilliseen kipukäyttäytymiseen näissä tilanteissa kuuluu muun muassa kuolainten pureskeleminen, korvien luimiminen, hännän huiskiminen tai yritys purra ihmistä. Varustamisen yhteydessä voi ilmetä myös stressikäyttäytymistä, kuten pään heiluttelemista tai kielen työntämistä ulos, sekä levotonta liikkumista satulavyön kiristämisen aikana. Tällainen käyttäytyminen osoittaa, että hevonen on oppinut yhdistämään varustamisen johonkin negatiiviseen, kipua aiheuttavaan tapahtumaan. Kyse ei siis ole normaaleista käyttäytymismalleista, vaan ne ovat heikentyneen hyvinvoinnin indikaattoreita (Dyson ym. 2022).

Satula

Ratsuhevosilla satula on yksi yleisimmistä selän kiputilojen aiheuttajista. Satulan tulee sopia hevosen selkään ja pysyä lähes liikkumattomana kaikissa askellajeissa. Sen painon tulee jakautua tasaisesti hevosen selkään niin, että selkärangan alueelle ei tule painetta. Sen lisäksi satulan tulee sopia myös ratsastajalle, jotta ratsastaja pysyy tasapainossa ja suorassa ollessaan hevosen selässä (Dittmann ym. 2021; Dyson ym. 2015).

Suuvauriot

Suurimmalla osalla hevosista voidaan havaita epämukavuuteen liittyviä käyttäytymismalleja, kun niille laitetaan kuolaimet suuhun. Kuolainten käyttö saattaakin olla suurempi hyvinvointihaaste kuin mitä aikaisemmin on ajateltu (Mellor & Beausoleil 2017). Huomioitavaa on sekin, että suurin osa kuolainten käytön aiheuttamista kipukäyttäytymisistä jää todennäköisesti ratsastajalta tai ohjastajalta huomaamatta (Mellor 2020).

Kati Tuomolan tekemissä tutkimuksissa (2019, 2021a, 2021b) yli puolella tutkimuksiin osallistuneista ravi- ja kenttähevosista havaittiin kuolainten aiheuttamia suuvaurioita. Suuvaurioiden yleisyys riippui käytetystä kuolaintyypistä. Eniten vaurioita ilmeni ravihevosilla, joilla käytettiin suoraa puoltajankuolainta. Myös turpahihnan kireys vaikuttaa tutkimusten mukaan suuvaurioiden muodostumiseen. Kireällä turpahihnalla (alle 2 cm nenäpiistä) liikutetuilla hevosilla oli jopa kolme kertaa yleisemmin suuvaurioita kuin löysemmällä (yli 3 cm nenäpiistä) turpahihnalla liikutetuilla hevosilla (Uldahl & Clayton 2019).

Usein turpahihna ja kaksinkertaiset suitset itsessään aiheuttavat hevoselle epämukavuutta löysilläkin ohjilla (McGreevy ym. 2012). Havaittuun epämukavuuteen vaikuttaa myös ohjien käyttötapa. Toistuva lyhyillä ohjilla tapahtuva ratsastaminen lisää suuvaurioiden esiintymistä (Lesimple ym. 2016). Tutkimusten mukaan ohjiin käytettyä painetta voidaan kuitenkin vähentää jopa puoleen oikeanlaisella opastuksella ilman, että hevosen suorittamien liikkeiden laatu kärsii (Eisersiö ym. 2021). Ratsastajat ja ratsastusta opettavat voivat siis vaikuttaa paljon varusteiden hevosille aiheuttamaan epämukavuuteen ja kipuun.

Varusteiden käytön aiheuttaman kivun mittaaminen

Väärin käytettynä lähes kaikki varusteet voivat aiheuttaa hevoselle kipua (McGreevy ym. 2011). Hevosen hyvinvointia mitatessa on hyödyllistä selvittää, mitä varusteita tallilla on ja missä tilanteissa niitä käytetään. Hevosen kipuilmeet antavat yleisesti enemmän tietoa hevosen sen hetken olotilasta kuin hevosen käyttäytyminen, koska käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa koulutuksella. On syytä muistaa, että vaikka hevonen suorittaa sille annettuja tehtäviä, voi se silti kokea ne epämiellyttäväksi tai kivuliaaksi (Squibb ym. 2018). Ratsastajat, ohjastajat ja hoitajat voivat valinnoillaan ja hoitokäytännöillään vaikuttaa hevosen kokemaan kipuun. Heidän ammattitaitoonsa kuuluu havaita hevosten käyttäytymisestä kipua aiheuttavat, tai epämieluisiksi koetut hoitotoimenpiteet, ja niitä välttämällä parantaa hevosten hyvinvointia.

Lähteet

Dittmann, M. T., Arpagaus, S., Hungerbühler, V., Weishaupt, M. A., & Latif, S. N. (2021). “Feel the Force”—Prevalence of Subjectively Assessed Saddle Fit Problems in Swiss Riding Horses and Their Association With Saddle Pressure Measurements and Back Pain. Journal of equine veterinary science, 99, 103388–103388. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2021.103388

Dyson, S., Bondi, A., Routh, J., Pollard, D., Preston, T., McConnell, C., & Kydd, J. H. (2022). An investigation of behaviour during tacking‐up and mounting in ridden sports and leisure horses. Equine veterinary education, 34(6), e245–e257. https://doi.org/10.1111/eve.13432

Dyson, S., Carson, S., & Fisher, M. (2015). Saddle fitting, recognising an ill-fitting saddle and the consequences of an ill-fitting saddle to horse and rider. Equine veterinary education, 27(10), 533–543. https://doi.org/10.1111/eve.12436

Eisersiö, M., Yngvesson, J., Byström, A., Baragli, P., & Egenvall, A. (2021). A rein tension signal can be reduced by half in a single training session. Applied animal behaviour science, 243, 105452. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2021.105452

Lesimple, C., Poissonnet, A., & Hausberger, M. (2016). How to keep your horse safe? An epidemiological study about management practices. Applied animal behaviour science, 181, 105–114. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2016.04.015

McGreevy, P., McLean, A., Buckley, P., McConaghy, F., & McLean, C. (2011). How riding may affect welfare: What the equine veterinarian needs to know. Equine veterinary education, 23(10), 531–539. https://doi.org/10.1111/j.2042-3292.2010.00217.x

McGreevy, P., Warren-Smith, A., & Guisard, Y. (2012). The effect of double bridles and jaw-clamping crank nosebands on temperature of eyes and facial skin of horses. Journal of veterinary behavior, 7(3), 142–148. https://doi.org/10.1016/j.jveb.2011.08.001

Mellor, D. J. (2020). Mouth Pain in Horses: Physiological Foundations, Behavioural Indices, Welfare Implications, and a Suggested Solution. Animals (Basel), 10(4), 572. https://doi.org/10.3390/ani10040572

Mellor, D. J., & Beausoleil, N. J. (2017). Equine Welfare during Exercise: An Evaluation of Breathing, Breathlessness and Bridles. Animals (Basel), 7(6), 41. https://doi.org/10.3390/ani7060041

Squibb, K., Griffin, K., Favier, R., & Ijichi, C. (2018). Poker Face: Discrepancies in behaviour and affective states in horses during stressful handling procedures. Applied animal behaviour science, 202, 34–38. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2018.02.003

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Kujala-Wirth, M., Mykkänen, A., & Valros, A. (2019). Oral Lesions in the Bit Area in Finnish Trotters After a Race: Lesion Evaluation, Scoring, and Occurrence. Frontiers in Veterinary Science, 6. https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fvets.2019.00206

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Valros, A., Mykkänen, A., & Kujala-Wirth, M. (2021a). Bit-Related Lesions in Event Horses After a Cross-Country Test. Frontiers in veterinary science, 8, 651160–651160. https://doi.org/10.3389/fvets.2021.651160

Tuomola, K., Mäki-Kihniä, N., Valros, A., Mykkänen, A., & Kujala-Wirth, M. (2021b). Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses.
Uldahl, M., & Clayton, H. M. (2019). Lesions associated with the use of bits, nosebands, spurs and whips in Danish competition horses. Equine veterinary journal, 51(2), 154–162. https://doi.org/10.1111/evj.12827