Mukava patja – mukavat unet

Miten makuualustan pehmeys vaikuttaa hevosten uni- ja lepokäyttäytymiseen?

Hevosten hyvinvoinnin merkitys on korostunut viime vuosina ja sen mittaamiseen on kehitteillä erilaisia parametreja. Unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen tiedetään jo paljon ihmisten kohdalla, mutta hevosten unesta on olemassa melko vähän tutkimustietoa. Vaikka tiedetään, että unen aikana elimistö ja kudokset palautuvat ja uusiutuvat, unen kokonaisvaltainen merkitys useille eläinlajeille ja ihmisille on vielä epäselvä. Tutkijat pohtivat, ovatko aivot ainoa elin, jotka tarvitsevat unta palautuakseen. Muiden kudosten uskotaan voivan palautua pelkästään levossa.

Hevosten uni

Pääasiassa hevoset lepäävät seisten ja käyvät univaiheet läpi makuullaan, jos vain mahdollista. Hevosten unen voi karkeasti jakaa non-REM ja REM-uneen. Ainutlaatuista hevosille on, että ne voivat nukkua osan ajasta myös seisaallaan. REM-unta varten niiden täytyy kuitenkin mennä makuuasentoon, koska REM-uni vaatii lihasten täydellisen rentoutumisen, eli lihasatonian. Seisten nukkumisen mahdollistaa hevosten uniikki kyky lukkiuttaa takajalan polvi, minkä ansiosta niiden seisoma-asento on tukeva, mutta vaatii vain vähän lihastyötä. Vaikka hevoset voivat nukkua non-REM-unta seisten, menevät ne silloinkin mieluummin makaamaan.

Hevosten uni häiriintyy helposti. Moni ulkoinen tekijä myös vaikuttaa uneen, kuten lämpötila, ympäristö, pito-olosuhteet, hevosen ikä ja kuivikevalinta. Saaliseläimenä hevonen menee makuulle vain sille luotettavassa ympäristössä. Hevoset voivatkin siirtää makuulle menoa ja REM-unta jopa viikkoja, jos ne eivät tunne oloaan turvalliseksi. Tämä on hyvä ottaa huomioon pitkillä kilpailumatkoilla tai klinikkakäynneillä, sillä REM-unen siirtämisellä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia hevosten palautumiseen ja hyvinvointiin.

Hevonen tarvitsee REM-unta vain muutamia minuutteja vuorokaudessa mutta sen saavuttaakseen täytyy hevosen olla makuullaan ainakin 30 minuuttia (puoli tuntia) vuorokaudesta. Saamatta jääneestä REM-unesta muodostuu nopeasti univaje, joka voi aiheuttaa väsymystä, oppimisvaikeuksia ja ylenpalttista uneliaisuutta. Pahimmillaan hevoset alkavat kaatuilla tai niiden keho romahtaa äkillisesti. Univajeesta palautumiseksi hevoset nukkuvat selkeästi useammin ja pidempään.

Tutkimus

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta tekee yhteistyössä Suomen Hevostietokeskuksen ja Norjan Nord-yliopiston kanssa useita hevosten uneen liittyviä tutkimuksia UNIHEPO-hankkeen tutkimuskokonaisuutta varten. Ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hevosten uni- ja lepokäyttäytyminen muuttuu eripaksuisilla makuualustoilla karsinaolosuhteissa. Tämän tutkimuksen yhtenä osana muodostui kotieläintieteiden maisterintutkielma ”Makuualustan pehmeyden vaikutus hevosten uni- ja lepokäyttäytymiseen”, joka julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä 2024. Työstä on nyt luettavissa tiivistelmä.

Mainittua tukimusta varten järjestettiin syksyllä 2022 Ylä-Savon ammattiopistolla Hingunniemellä kuivikekoe, jonka aikana videokuvattiin 16 hevosen käyttäytymistä 5 cm ja 15 cm paksuisella kuivikepatjalla. Koejaksoja oli kaksi peräkkäistä ja niistä kumpikin kesti 21 vuorokautta. Koekuivikkeena toimi turve. Videomateriaalista analysoitiin kummankin jakson kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä yötä. Analyysin perusteella laskettiin eri käyttäytymisjaksojen lukumääriä ja käyttäytymisten ajallista kestoa (Kuva 1.).

Tulokset

Hevoset makaavat joko rintalastansa päällä, jolloin kaula ja pää voivat olla joko jännittyneenä tai rentona. Sen lisäksi hevoset voivat maata kylkiasennossa, jolloin ne makaavat kokonaan toisen kyljen päällä. Myös kaula ja pää ovat tällöin rentona. Tulosten mukaan hevoset nukkuivat paksulla kuivikkeella pidempiä aikoja rintalastansa päällä, ja niillä oli kaula pidempiä aikoja myös lähes tai täysin rentona, eli uniasennossa. Paksulla kuivikkeella hevosilla havaittiin myös pidempiä aikoja kokonaisvaltaista lepokäyttäytymistä yhteenlaskettuna kaikki makuujaksot ja niiden kestot.

Hevoset nukkuivat kyljellään yhtä usein kummallakin kuivikepaksuudella. Tosin paksulla kuivikkeella hevoset viettivät ajallisesti pidempiä aikoja kyljellään. Tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hieman yllättäen havaitsimme, että hevoset piehtaroivat makuujaksojen jälkeen lähes vain, jos käsittelynä oli runsas kuivike. Vähäisellä kuivikkeella tätä käyttäytymismallia ei juuri havaittu. Piehtaroinnin ja makuualustan paksuuden yhteyttä tulisikin tutkia lisää.
Jo nämä ensimmäiset tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa hevosten uni- ja lepokäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Hevosten uni on moniulotteinen kokonaisuus, johon vaikuttavat todella monet tekijät. Tulosten perusteella hyvät olosuhteet hevosten uni- ja lepokäyttäytymiselle edellyttävät riittävän runsaan kuivituksen karsinassa. Tarpeeksi pehmeä makuualusta on tärkeä osa hevosten hyvinvointia!