Peloton kokeilija hyötyy ensin – teknologian mahdollisuudet hevostallien arjessa
Hevosala elää murrosta, jossa hyvinvoinnin, kestävyyden ja taloudellisen kannattavuuden kysymykset kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Arjen havainnot tallilla, kuten hevosen juominen, syöminen, liikkuminen ja muutokset käyttäytymisessä, ovat samalla sekä hyvinvoinnin että taloudellisten riskien varhaisia signaaleja. Teknologia tarjoaa uuden välineen näiden merkkien tulkitsemiseen, mutta sen potentiaalia hyödynnetään hevosalalla vielä varovasti.
KPAlkiot-hankkeessa on kartoitettu, millaisia digitaalisia sovelluksia ja mittausteknologioita voisi hyödyntää jo nyt tallien arjessa. Tavoitteena on avata näkökulmaa siihen, miten hyvinvoinnin seuranta ja talliyrittäjän talous kulkevat samaan suuntaan – ei vastakkaisiin.
Hyvinvointi ja talous kulkevat käsi kädessä
Hyvinvoiva hevonen on ennen kaikkea ennustettavampi. Sen käyttö, ruokinta ja kuntoutuminen pienistä haavereista sujuu suunnitellusti. Kun ongelmat havaitaan ajoissa, kustannukset pysyvät hallinnassa ja hevosen aika sen käyttötarkoituksessa pitenee. Teknologia ei korvaa hevosenlukutaitoa, mutta se voi tehdä havainnoista täsmällisempiä ja jatkuvampia.
Esimerkiksi vedensaantia ja juomiskäyttäytymistä voidaan jo nyt seurata yksinkertaisilla älykupeilla, vedenkulutusta mittaavilla antureilla ja jossain määrin myös tekoälyavusteisen videokameravalvonnan avulla. Tällä hetkellä teknologia toimii lähinnä yksin pidettävien hevosten kohdalla, sillä hevosilla ei ole yleisessä käytössä sellaisia etäluettavia yksilöintitunnisteita, kuten vaikkapa naudoilla. Jatkossa mikrosirunlukija, jota ei tarvitse viedä eläimen lähelle, voinee ratkaista tämän haasteen. Vedenkulutuksen seuranta voi auttaa havaitsemaan ajoissa, jos hevonen juo vähemmän kuin tavallisesti, mikä voi olla merkki kiputilasta, sairastumisesta, tai ruuansulatuksen haasteista. Varhainen tieto mahdollistaa nopean reagoinnin, mikä voi merkittävästi lieventää hevosen oireita, säästää tallille eläinlääkärikuluja ja rajata hevosen käytön estymiseen liittyviä tulonmenetyksiä.
Makuukäyttäytymisen seuranta tarjoaa tietoa hevosen hyvinvoinnista yleisellä tasolla, palautumisen laadusta, sekä talliolosuhteiden toimivuudesta. Esimerkiksi tekoälyavusteisen videokameravalvonnan, tai kiihtyvyysantureiden avulla tapahtuva makuukäyttäytymisen seuranta, voi paljastaa häiriöt uni- ja lepokäyttäytymisessä. Kiihtyvyysantureiden etu on hevosen mukana kulkeminen, siinä missä kamerat tarjoavat tietoa vain tietyn tilan, kuten karsinan tapahtumista. Kiihtyvyysantureiden kiinnittäminen hevoseen hakee vielä paikkaansa ja kaikille sopivaa ratkaisua ei ole vielä keksitty. Vaihtoehtoja kuitenkin on, esimerkiksi anturin letittäminen harjaan, tai sen kiinnittäminen suojiin, tai riimuun. Muutokset lepo- ja unikäyttäytymisessä voivat kertoa stressistä ja heikosta palautumisesta, jotka molemmat altistavat hevosen kivuliaille ja kalliisti hoidettaville terveysongelmille, kuten ähkylle, jänne- ja muille liikuntaelimistön vammoille, sekä etenkin kilpahevosilla tunnistetulle rytmihäiriöalttiudelle. Oleellista lepo- ja unikäyttäytymisen seurannassa on pitkäkestoisuus. Siten saadaan selville hevosen perustaso, mikä mahdollistaa poikkeamien havaitsemisen. Hevosille kun ei ainakaan vielä ole omaa tuhansien yksilöiden tietokantaa, mikä tarjoaisi vastaavan taustadatan, kuin mitä ihmisten älykellot ja -sormukset hyödyntävät tiedon tuottamiseen käyttäjälle.
Liikkumisen seurannassa käytettävät GPS- ja sykeantureihin perustuvat mittarit ovat jossain määrin käytössä jo kilpaurheilussa, mutta ne voisivat palvella myös hyvinvoinnin arvioinnissa: esimerkiksi tarha-aikaisen aktiivisuuden seuranta paljastaa nopeasti, jos hevonen liikkuu vähemmän kuin normaalisti tai jää toistuvasti paikoilleen. Tämä voi kertoa terveydentilan muutoksista, tai esimerkiksi muutoksista hevoslauman sosiaalisessa käyttäytymisessä. Toisaalta omaehtoiseen liikkumiseen kannustava tarhaympäristö edistää hevosten terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin, mutta tarha-alueiden remontit voivat olla kalliita. Antureiden avulla on mahdollista seurata, kuinka pienet muutokset jo olemassa oleviin rakenteisiin vaikuttavat hevosten liikkumiseen ja aktiivisuuteen.
Peloton kokeilija hyötyy ensin
Teknologian soveltaminen hevostalleilla ei tarvitse tarkoittaa suuria investointeja, tai monimutkaisia järjestelmiä. Usein kyse on olemassa olevien laitteiden ja sovellusten luovasta käytöstä. Esimerkiksi navettateknologiaa voidaan hyödyntää myös talliympäristössä ja koirien GPS-pantoja on testattu menestyksekkäästi myös hevosten liikemäärän ja sijainnin seurantaan laidunkaudella. Tärkeintä on uskallus kokeilla ja arvioida, mitä tietoa talli tarvitsee päätöksenteon tueksi. Kun teknologian tuottama tieto yhdistetään tallin arkihavaintoihin, muodostuu kokonaiskuva, joka auttaa sekä hevosta että yrittäjää. Peloton kokeilija saa usein myös taloudellisen edun, sillä keräämällä tietoa ja reagoimalla ajoissa pääsee ennaltaehkäisevään toimintaan kiinni.
Toisaalta hintavammatkin teknologiaratkaisut maksavat itsensä herkästi takaisin, jos niiden avulla saadaan yksikin kallis haaste taklattua. Esimerkiksi yhden ei-leikkausta vaativan ähkyhoidon hinnalla voi kiihtyvyys- ja gps-anturit hankkia viidelle hevoselle ja lisäksi seurata antureiden tuottamaa dataa yksinkertaisen alustan kautta muutaman vuoden ajan. Vielä suurempi säästö tulee, jos seuranta auttaa ennaltaehkäisemään edes yhden, lähes aina pitkää toipumisaikaa vaativan jännevamman.
Tulevaisuus rakentuu yhteistyössä
Hevosala on monimuotoinen toimiala, joka tarjoaa laajaa kehittämispotentiaalia teknologia-alan toimijoille. Tallien arjessa on runsaasti tilanteita, joissa tietoon perustuva päätöksenteko säästäisi aikaa, rahaa ja resursseja – ja samalla parantaisi hevosten hyvinvointia.
KPAlkiot-hanke kartoittaa näitä mahdollisuuksia ja rakentaa siltoja hevosalan ja teknologia-alan välille. Yhteistyön kautta voidaan kehittää ratkaisuja, jotka ovat sekä taloudellisesti että eettisesti kestäviä.
Muuten! KPAlkiot-hanke julkaisi joulun alla kattavan postaussarjan erilaisista markkinoilla jo olevista laitteista. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa @hevosenhyvinvointi somekanavat, jos haluaa lisätietoja!
KPAlkiot-hanke on EU:n osarahoittama EIP-hanke, jossa testataan mittareita ja digitaalisia työkaluja hevosen hyvinvoinnin arviointiin ja tallien toiminnan kehittämiseen. Hankkeen päätoteuttaja on Kaustisen Seutukunta ja osatoteuttajana toimii Kpedu.
