Tieteen ja käytännön vuoropuhelun merkitys hevosalalla korostuu tulevaisuudessa

International Society for Equitation Science -järjestön konferenssi kokoaa vuosittain yhteen maailman hevostutkijoita ja hevosalan ammattilaisia. Konferenssissa esitellään uusinta hevostutkimusta ja meneillään olevia projekteja tieteellisen tiedon jalkauttamiseksi käytäntöön. Tämänvuotinen konferenssi järjestettiin elokuussa Englannissa, Hartpuryn yliopistossa.

Hevosalan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on noussut viime vuosina keskustelunaiheeksi niin hevoslajien sisällä kuin ulkopuolella. Aihe nousi myös konferenssin tärkeimmäksi teemaksi.

Ratsastusurheilun kattojärjestö FEI on perustanut kesäkuussa 2022 uuden toimielimen, Equine Ethics and Wellbeing Commissionin. Komitean tarkoitus on käsitellä hevosurheiluun liittyviä yhteiskunnallisia huolenaiheita. Tavoitteena on varmistaa toimintatavat, jotka vahvistavat hevosurheilun sijaa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Komiteaan kuuluu hevos- ja eläinalan tutkimuksen edustajia ja kansainvälisen hevosurheilun käytännön ammattilaisia.

Hartpuryn konferenssiin osallistui komitean jäseniä ja puheenjohtaja Natalie Waran. Waran on kokenut hevos- ja eläinalan tutkija ja mm. One Welfare -professori Uudesta Seelannista.

Professori Waran avasi omassa puheenvuorossaan hevosalan matkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Eläinten hyvinvointi on pitkään merkinnyt eläinten kärsimyksen vähentämistä ja elämisen arvoisen elämän tarjoamista. Nykytutkimus on kuitenkin avannut aiempaa tarkempia näkymiä eläinten monimuotoiseen kokemusmaailmaan. Tämä muuttaa hyvinvoinnin tavoitteita ja nykyään jo yleisesti ajatellaan hyvinvoinnin tarkoittavan eläinyksilön omasta näkökulmastaan hyväksi kokemaa elämää.

Hyvän elämän edellytys on mahdollisuus kokea elämässä pääsääntöisesti positiivisia tuntemuksia eikä ainoastaan välttää negatiivisia. Keskeistä on myös mahdollisuus tyydyttää lajinomaisen käyttäytymisen tarpeita.

Waran valotti tietä siihen, miten hevosalalla voitaisiin pitävästi osoittaa hevosten elämän laatua hevosurheilussa. Hyvinvointia tulee todentaa niillä mittareilla, joilla eläimen sisäiseen kokemusmaailmaan on mahdollista päästä käsiksi. Tämä tarkoittaa nykytieteen mukaan etenkin eläimen käyttäytymisellään ja elekielellään osoittamaa kokemusta, eläimen tekemiä valintoja ja eläimen motivaation suuntautumista. Käytössä olevien mittareiden tulee olla tieteellisesti luotettaviksi todettuja.

Hevosurheilun oikeutus?

Isossa-Britanniassa toukokuussa 2022 tehdyssä yli 2000:n vastaajan kyselytutkimuksessa 40 % vastaajista piti hevosten hyvinvoinnin parantamista edellytyksenä sille, että hevosten käyttöä urheilussa voidaan jatkaa. Vastaajista 20 % ei kannattanut hevosten käyttöä urheilussa lainkaan.
Hevosurheilun kannalta merkittävää on selvittää, että osallistuminen urheiluun on hevosellekin mieluisaa ja mielekästä. Hevosen elämän urheilun ulkopuolellakin syntymästä kuolemaan tulee täyttää hyvän elämän kriteerit.

Jotta hyvinvoinnista ja hevosten elämän laadusta päästään edes keskustelemaan, tulee kaikilla olla jollain tapaa samankaltainen näkemys siitä, mitä hyvinvointi sisältää. Yksi laajasti tunnettu ja hyväksytty tieteellinen malli on Five Domains Model, joka on otettu esimerkiksi Ruotsin ratsastajainliitossa pohjaksi aiheen koulutuksissa. Ruotsin ratsastajainliiton hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Göran Dalin esitteli Ruotsissa toteutettavaa koulutushanketta, jossa on tavoitteena kouluttaa Five Domains -mallin pohjalta kaikki ratsastusalan toimijat ammattilaisista ja toimihenkilöistä harrastajiin. Five Domains -malli koostuu viidestä osa-alueesta: ravitsemus, elinympäristö, terveys ja käyttäytyminen, joista yhteensä muodostuu viides eli eläimen kokemus ja mieliala.

Hevosten hyvinvointi eläinlääkinnällisten toimenpiteiden yhteydessä ja hevoseläinlääkäreiden turvallisuus on eläinlääketieteen tohtori Gemma Pearsonin tutkimusten aihe. Pearson on tehnyt aiheiden parissa pitkään työtä Edinburghin yliopistossa. Melko yksinkertaisilla käytännöillä hevosten kokemaa stressiä eläinlääketieteellisessä hoidossa voidaan alentaa ja saada tilanteet turvallisemmiksi kaikille. British Equine Veterinary Association (BEVA) on julkaissut mm. opetusvideosarjan Don´t Break Your Vet YouTubeen. Pearsonkin toi esille tarpeen selvittää tulevaisuudessa entistäkin tarkemmin hevosten kokemuksia hoitotoimenpiteissä ja esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvan kouluttamisen mahdollisuuksia hevosten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Hevostutkija, tohtori David Marlin on työskennellyt mm. hevosten suorituskykyyn, lämmönsäätelykykyyn ja kuljettamiseen liittyvien hyvinvointikysymysten äärellä ja toiminut asiantuntijana useissa ratsastuksen olympialaisissa. Marlin käsitteli puheenvuorossaan hevosen suoritusta ja sen arviointia. Hän toi esille, että hevosalan arvostelulajien arvioinnissakin pitää pyrkiä tieteellisesti perusteltavaan ja mahdollisesti teknisesti mitattavissa olevaan arviointitapaan, joka todentaisi myös hevosen hyvinvointia. Tällä hetkellä on jo olemassa tietoa esimerkiksi hevosten epämukavuudesta kertovasta elekielestä, mutta sitä ei kaikilta osin hyödynnetä hevoskilpailuiden arvioinnissa eikä sen merkitys ole ensisijainen tulosten kannalta. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan hevosalan ihmisten kouluttamisen lisäksi lisää tutkimusta.

Miten jalkauttaa tiede käytännön opetukseen?

Osallistuin hevosalan opetuksen työpajaan, jossa eri maiden hevosoppilaitosten edustajat pohtivat yhdessä tieteellisen tiedon jalkauttamista käytännön opetukseen. Monissa maissa hevosten käyttäytymiseen ja kouluttamiseen liittyvää opetusta on yliopistojen koulutuksissa ja tieteellistä tutkimusta eri aihealueista tehdään aktiivisesti, mutta samaa sisältöä ei ole mukana ammatillisessa opetuksessa. Meillä Suomessa taas käyttäytymisen ja kouluttamisen sisältöjä on jo mukana ammatillisissa koulutuksissa perustutkinnoista alkaen, mutta varsinaista yliopistotasoista koulutusta eläinten käyttäytymistieteestä on hyvin rajallisesti. Kansainvälinen yhteistyö olisi tulevaisuudessa hyvä tapa luoda uusia yhteyksiä tieteen ja käytännön välille opetusalalla.

Kaiken kaikkiaan konferenssin viesti tuntui varsin yksiselitteiseltä. Koko hevosalan on ponnisteltava jo olemassa olevan tieteellisen tiedon jakamiseksi ja hyödyntämiseksi kaikilla tasoilla. Uutta, laadukasta tutkimustietoa on tuotettava jatkuvasti toiminnan kehittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että tulevaisuudenkin haasteisiin ollaan valmiita vastaamaan. Näiden toimien myötä on mahdollista pitää yllä ja lisätä ympäröivän yhteiskunnan hyväksyntää ja arvostusta hevosalaa kohtaan.

Suomalainen Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke on konferenssin annin perusteella enemmän kuin ajankohtainen ja tärkeä. Se palvelee sekä tiedon jalkauttamista suomalaisen hevosalan käytäntöihin että pyrkimystä tuottaa uutta tietoa.

Teksti: Anna Kilpeläinen – hevosalan yrittäjä, joka toimii ammatillisena opettajana hevosten käyttäytymisen ja kouluttamisen aiheissa sekä työskentelee ratsastuksenopettajana ja hevostenkouluttajana. Lue lisää https://annakilpelainen.com/