Hevosten kipuilme (Horse Grimace Scale)

Hevosen kipuilme kertoo vammasta tai sairaudesta, jolloin hevonen myös kärsii tilastaan. Selkeä levottomuus, pukittelu, pään heiluttelu tai ontuminen ovat usein helposti tunnistettavia mahdollisen kivun merkkejä, mutta kipuilme voi auttaa paljastamaan piilevän kivun myös ulospäin rauhallisesti käyttäytyviltä hevosilta. Käyttäytyminen on yksikeino tarkkailla hevosen terveyden ja kivun merkkejä, joka on aina saatavilla kaikille hevosten kanssa toimiville. Luotettavia, talliympäristöön sopivia kivun arviointikeinoja tarvitaan kivun merkkien tunnistamiseksi.

Hevosilla kipua voi aiheutua muun muassa perinnöllisistä tai vamman seurauksena syntyneistä luusto- ja jännevioista, hammasvaivoista, vatsahaavasta tai muista suoliston ongelmista, kipua aiheuttavasta varusteiden käytöstä, epäsopivista varusteista, epätasapainoisesta kuormituksesta, eläinlääketieteellisistä toimenpiteistä. Kipuilmeen tunnistaminen ei suoraan paljasta kivun syytä, mutta nopeuttaa kivun syyn selvittämistä ja hoidon aloittamista.

Mikä on HGS ja mihin perustuu

Horse Grimace Scale (HGS) on kivun arvioinnin asteikko, jossa arvioidaan kuvausten perusteella hevosen kasvojen eri osien jännitystilaa: korvien asento, ohimon lihasten jännitys, silmänympäryksen jännitys, poski- ja purentalihasten jännitys, turvan ja suupielten jännitys ja muoto, sierainten muoto.

Kuva 1. Kasvonpiirteet, joista kipuilmettä arvioidaan (Kuva Miia Värri)

HGS luotiin alun perin orien kastraatiokivun suuruuden ja kivunlievityksen tehokkuuden yhdenmukaiseen/luotettavaan arviointiin (Dalla Costa ym. 2014). Kehoon liittyvän kivun lisäksi HGS-kipuilmeasteikolla voidaan tunnistaa myös luotettavasti muun muassa hammasvaivoista aiheutuvan kivun arviointiin (Coneglian ym. 2020). HGS hyödyntää ihmisillä ja muilla eläinlajeilla muilla eläinlajeilla tutkimuksissa vahvistettua kasvonosien sekä tunnetilojen tunnistukseen käytettävää Facial Action Unit (FAU)-järjestelmää (Wathan ym. 2015).

Kivun vakavuutta arvioidaan asteikolla 0, 1 ja 2. Mitä useampia ja korostuneempia kipuun viittaavia merkkejä hevonen ilmentää, sitä vakavammaksi hevosen kipu arvioidaan (arvosana 0-1-2). Kuten kaikessa käyttäytymisen tulkinnassa, eleitä katsotaan kokonaisuutena ja yksi sattumanvarainen ele ei tarkoita kipuilmettä. Myös esimerkiksi ihmisen läsnäolo voi muuttaa hevosen käyttäytymistä siten, että kipuilmettä on vaikea havaita (van Loom & Macri, 2021). Väärien tulkintojen riskiä minimoidaan tarkastelemalla hevosten käyttäytymistä mieluiten pitkään tilanteessa, missä hevonen ei tee mitään muuta, kuten karsinassa ruokintakertojen välissä. Lisäksi voi olla hyvä haastatella tallinpitäjää. Yksityiskohtaiset kuvailut eri asteikoissa ohjaavat arvioijaa kivun vakavuuden arvioinnissa.

Kipuun liittyvien käyttäytymismuutosten tunnistamiseksi tulee tuntea myös miltä näyttää rento ja terve hevonen. Vasemman puoleisessa kuvassa rento hevonen (Kuva1.) ja oikealla kipuilme (Kuva 2.) Kuvat: Minna Tallberg

Miksi käytetään?

Kivun tunnistamista voivat sekoittaa monet seikat, kuten ihmisen läsnäolo, varusteet tai sekoittuminen muihin negatiivisiin kokemuksiin. Luotettava kipuilmemittari on sellainen, joka havainnoi luotettavasti kipua. HGS:n luotettavuutta lisää mm. se, että kipuilmeen havaittiin vähenevän kivunlievityksen vaikutuksen myötä, jolloin on varmempaa, että havainnoidut eleet liittyvät juuri kipuun tai sen vähenemiseen (Dalla Costa et al. 2014). HSG-asteikon kehittäjät myös hiljattain päivittivät kipuilmeen kuvailut tarkemmiksi (Werner ym. 2024), kivun arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi. Uusia kuvailuja ei vielä ole varmennettu muissa tutkimuksissa. HGS mallilla on kuitenkin tieteellistä näyttöä kivuttoman, lievää kipua ja suurta kipua kokevien hevosten erottamisessa. Tarkasti kuvattu ja mahdollisimman yksiselitteinen edistää arvioijien välistä luotettavuutta vähentämällä tulkinnanvaraisuutta ja siten lisää asteikon käytettävyyttä.

Muita kipuilmeen tunnistamisen asteikoita on kehitetty aiemmin akuutin ähkyyn liittyvän sisäelinkivun tunnistamiseen (van Loon & van Dierendonck 2015) sekä kokeellisesti aiheutetun kipuun (kiristysside etujalan ympäri ja kapsaisiini iholla) liittyvään akuuttiin kipuilmeeseen (Gleerup ym. 2015). Kipuilme voi myös sisältää apatiaan liitettäviä eleitä, kuten reagoimattomuus ympäristöön (van Loom & Macri, 2021).

Yhteenveto

Käyttäytymisen ja elekielen systemaattinen havainnointi on tärkeä työkalu kivun tunnistuksessa, jotta hevonen saa hoitoa mahdollisimman pian. Kipuilmeen hyödyntäminen hyvinvointimittaristossa vaatii käyttäytymisen systemaattista ja riittävän pitkää havainnointiaikaa mahdollisimman häiriöttömässä tilanteessa, jotta kivusta tehtävä tulkinta on mahdollisimman luotettava.

Kuten monissa arviointityökaluissa, myös HGS-mallin kipuilmearvioinnissa on rajoitteita. Esimerkiksi, eräässä tutkimuksessa havaittiin, että mahdollinen vatsahaavakipu voi jäädä huomaamatta, mikä voi johtua kivun aaltoilevasta luonteesta (Ferlini Agne ym. 2023). Kuitenkin samassa tutkimuksessa aiemmin HGS-asteikkoa käyttäneet ja kokemattomat arvioijilta arvioivat yhteneväisesti kipueleitä kuvista, mikä viittaa siihen, että asteikkoa on selkeä käyttää ja eleet ovat kuvailujen perusteella tunnistettavissa. Tämänhetkisistä kivun tunnistamismenetelmistä HGS katsottiin mittariston käyttökelpoisuuden näkökulmasta luotettavimmaksi. Tärkeää on arvioitsijoiden riittävä koulutus ja yhtenevyyden testaus ennen laajempaa käyttöä.

Lähteet

Coneglian, M. M., Borges, T. D., Weber, S. H., Bertagnon, H. G., & Michelotto, P. V. (2020). Use of the horse grimace scale to identify and quantify pain due to dental disorders in horses. Applied Animal Behaviour Science, 225, 104970.

Dalla Costa, E., Minero, M., Lebelt, D., Stucke, D., Canali, E., & Leach, M. C. (2014). Development of the Horse Grimace Scale (HGS) as a pain assessment tool in horses undergoing routine castration. PLoS one, 9(3), e92281.

Ferlini Agne G, May BE, Lovett A, Simon O, Steel C, Santos L, Guedes do Carmo L, Barbosa B, Werner LC, Daros RR, et al. Horse Grimace Scale Does Not Detect Pain in Horses with Equine Gastric Ulcer Syndrome. Animals. 2023; 13(10):1623. https://doi.org/10.3390/ani13101623

Gleerup, K. B., Forkman, B., Lindegaard, C., & Andersen, P. H. (2015). An equine pain face. Veterinary anaesthesia and analgesia, 42(1), 103-114.

van Loon, J. P., & Van Dierendonck, M. C. (2015). Monitoring acute equine visceral pain with the Equine Utrecht University Scale for Composite Pain Assessment (EQUUS-COMPASS) and the Equine Utrecht University Scale for Facial Assessment of Pain (EQUUS-FAP): a scale-construction study. The Veterinary Journal, 206(3), 356-364.

van Loon JPAM, Macri L. Objective Assessment of Chronic Pain in Horses Using the Horse Chronic Pain Scale (HCPS): A Scale-Construction Study. Animals. 2021; 11(6):1826. https://doi.org/10.3390/ani11061826

Wathan, J., Burrows, A. M., Waller, B. M., & McComb, K. (2015). EquiFACS: The equine facial action coding system. PLoS one, 10(8), e0131738.

Werner, L. C., de Oliveira, G. M., Daros, R. R., Dalla Costa, E., & Michelotto, P. V. (2024). Enhancing the Horse Grimace Scale (HGS): Proposed updates and anatomical descriptors for pain assessment. The Veterinary Journal, 307, 106223.

Teksti: Heta Rautiainen
Kuvat: Minna Tallberg (myös artikkelin kansikuva)