Keitä kaikkia löytyy hankkeen takaa?

Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu). Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjestää luonnonvara-alan koulutusta Kannuksen, Kaustisen ja Perhon toimipaikoissa. Kaustisen toimipaikassa on toteutettu hevosalan koulutusta vuodesta 1984. Oppilaitos tuottaa koulutusta hevosalan toimijoiden tarpeisiin muun muassa ravi- ja ratsuhevosten hoitamisesta, kengittämisestä, hevoshieronnasta ja hevospalveluiden ohjaamisesta.

Kpedun koulutusyhtymän vahvuutena on profiloituminen hevosten hyvinvoinnin huomioivaan hevosen pitoon. Oppilaitoksen talleille on mm. laadittu hevosten hyvinvointisuunnitelma, joka kattaa hevosten ennakoivan terveydenhuollon sekä hevosten hyvinvointia tukevan talliympäristön.

Hankkeen vetäjänä toimii Marjo Kaivolahti-Koukkari (kuvassa oikealla). Marjo on työskennellyt hevosalan ammatillisen koulutuksen parissa erilaisissa suunnittelu-, ohjaus- ja opetustehtävissä. Hän vastaa hankkeen kokonaisuuden hallinnasta, koordinoinnista ja raportoinnista. Hankepäällikön tehtäviä ovat mm. ohjausryhmän ja muiden työryhmien koordinointi, hankkeen käytännön toimien suunnittelu ja organisointi sekä raporttien ja maksuhakemusten laadinta. Hän osallistuu myös viestintään ja hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen.

Marjo, millaisia työpäiviä ja -tehtäviä on ollut nyt hankkeen ekan puolen vuoden aikana?

Heti kun saatiin tieto, että hanke toteutuu, aloitimme työryhmässä ideoimaan ja tekemään tarkempia suunnitelmia hankkeen toimenpiteistä. Iloitsen, että hanketiimi on näin motivoitunut tähän hommaan – hevosten hyvinvoinnin luotettava arviointi koetaan aidosti tärkeäksi ja merkittäväksi koko hevosalan kannalta. Myös ohjausryhmä on ehtinyt kokoontua kertaalleen. Siinä porukassa on vankkaa asiantuntijuutta ja tukea, josta koko projekti hyötyy. Yhteistyö ja viestintä alan toimijoiden kanssa koetaan tärkeäksi hankkeen aikana. Juuri nyt hevostenhyvinvointi.fi nettisivusto on valmistumassa, ja sinne tullaan toimittamaan mm. artikkelisarjaa ja blogia aiheen tiimoilta. Tulossa on myös koulutus- ja työpajapäiviä hevosalan toimijoille, avausseminaarien lisäksi.

Essi Wallenius (kuvassa vasemmalla) on hankkeen Welfare Quality® -asiantuntija. Hän on sertifioitu nautojen ja munintakanojen Welfare Quality-auditoija. Essin Armenta Benessi-yritys tekee auditointeja ja konsultaatiota eläinten hyvinvoinnista. Mm. Osuuskunta Maitomaan ja Juustoportti Oy:n maitotilojen welfare quality-auditoinnit ovat Armenta Benessin kontolla.

Essi, millaisia mahdollisuuksia näet hevosten welfare qualityyn perustuvassa hyvinvointimittaristossa? Mitä eniten odotat projektilta?

Welfare Quality pohjaa eläinperäisiin mittareihin, eli tulkinta eläimen hyvinvoinnista tehdään eläimestä itsestään, eikä esimerkiksi karsinan koosta ja katon korkeudesta. Tällaisessa eläinten hyvinvoinnin todentamisessa on valtava potentiaali auttaa talleja yksilöllisesti ja koota mitattavaa, ja siten edistettävissä olevaa dataa hevosten tosiasiallisesta hyvinvoinnin tasosta Suomessa. Hyvinvointimittaristo jaetaan osioihin, kuten hyvä ravitsemus ja hyvät pito-olosuhteet, jolloin jokainen talli voi eritellä missä heidän vahvuutensa ovat hevosten hyvinvoinnin suhteen ja missä on vielä kehitettävää. Tämä lisää myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä asiakkaita ja muuta yleisöä kohtaan. Eniten odotan hevosalan avointa ja tiivistä yhteistyötä asian ympärillä!

Yksi hankkeen osatoteuttajista on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). HAMK on Suomen toiseksi suurin luonnonvara-alan kouluttaja, jonka biotalousosaamisen yksikköön kuuluu myös maaseutuelinkeinojen koulutus Mustialassa. HAMKin asiantuntijat osallistuvat hankkeen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, kuten tiedon keräämiseen ja hyvinvointia mittaavan järjestelmän kehittämiseen, pilotoinnin järjestämiseen, auditointijärjestelmän kehittämiseen sekä viestintään.

Hankkeen toimenpiteitä voidaan toteuttaa osin opinnäyte- ja opiskelijaprojektitöinä. Terhi Thuneberg (kuvassa toinen oikealta) toimii hevostalouden lehtorina ja odottaa innolla hankkeen konkretisoitumista pilotointivaiheeseen:

Toivon, että opiskelijat ymmärtävät, miten isosta asiasta on kyse ja ovat sitoutuneesti mukana toteuttamassa toimenpiteitä. Opin ottaminen tuotantoeläinpuolelta on mielestäni enemmän kuin tervetullutta hevosalalle ja vihdoinkin Welfare Quality-periaatteisiin pohjautuvaa mittaristoa rakennetaan myös hevosille. Tätä on odotettu!

Menna Rantala (kuvassa keskimmäisenä) on monessa hankkeessa keitetty ja omaa vankan kokemuksen projektinhallinnasta. Menna, miltä tuntui lähteä mukaan tähän hankkeeseen?

Todella mukavalta. Olen niin pitkään työskennellyt maaseutuelinkeinojen sekä hevosalan vastuullisuuden ja kehittämisen parissa, että uskon hankeosaamisen lisäksi omien verkostojeni tuovan lisäarvoa tällekin hankkeelle. Tykkään työskennellä kehittämisen ja käytännön tekemisen rajapinnassa ja haluan, että kaikki tekeminen konkretisoituu aina mahdollisimman laajasti koko hevostoimialan eduksi. Ja sitähän erityisesti hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja työkalujen kehittäminen aivan suurimmassa määrin ovat!”

Toinen osatoteuttaja on Harjun oppimiskeskus Oy. Harjun Oppimiskeskus Oy toimii ammatillisena luonnonvara-alan koulutuksenjärjestäjänä Kaakkois-Suomessa. Oppilaitos tarjoaa tällä hetkellä hevostalouden, luonto- ja ympäristöalan, maatalouden, metsäalan ja puutarha-alan ammatillista toisen asteen koulutusta. Suurin osa koulutustoiminnasta painottuu hevostalouteen.

Harjussa on selvitetty laajasti, kuinka sen opetustallia kehitettäisiin ajanmukaiseksi ja hevosten hyvinvointia tukevaksi toimintaympäristöksi. Harjun oppimiskeskus onkin ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa ottanut käyttöön aktiivipihaton, jossa hevoset voivat elää lajityypillisessä ympäristössä luonnollisesti laumassa.

Oppimiskeskuksen asiantuntijat osallistuvat hankkeen ohjausryhmään ja työryhmiin. Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatto on yksi hankeen pilotointikohde, minkä lisäksi organisaatio osallistuu pilotointikohteiden kokoamiseen ja pilotointien toteuttamiseen alueellaan.

Katri Korpi (kuvassa toinen vasemmalta) on mukana hanketyöryhmässä ja toimii hevostalouden tutkintovastaavana ja Master-ratsastuksenopettajana. Katri on tehnyt pitkän uran hevosalalla. Welfare Qualityyn pohjautuva arviointi on suuri askel eteenpäin hyvinvoinnin mittaamisessa – Katri arvelee sen merkitsevän paljon hevosalan yrittäjille:

Mittariston avulla yrittäjät sekä alan työntekijät pystyvät objektiivisesti arvioimaan hevosten hyvinvointia luotettavammin. Arviointi tuo hevosen hyvinvoinnin merkityksen yrityksessä näkyväksi ja lisää täten toiminnan sosiaalista hyväksyntää