Luttisen ravihevoset mukaan hyvinvointipilottiin

Anne Luttinen on yksi heistä, joka ilmoitti tallinsa tarjolle hevosten hyvinvointimittariston pilottiin. Harrasteravitallista löytyy lämminverisiä ravihevosia, menestystamma Ranch Kelly sekä sen kaksivuotias jälkeläinen sekä 4-vuotias tamma. Hevoset asuvat sekä tallissa että pihatossa. Hakuilmoituksen pilottitalliksi hän huomasi netistä ja oli kuulolla myös viime syksyn Katse hevosen hyvinvointiin tilaisuuksissa, jossa hankkeen tavoitteita esiteltiin. Mutta millaisia ajatuksia harrasteravivalmentajalla hyvinvointimittariston kehittämiseen liittyy?

”Hevosten hyvinvointi on paljon esillä ja on hyvä että siitä puhutaan. Mietin paljon, kuinka itse voi edistää hevosten hyvinvointiin liittyviä asioita tallilla. Pitäisi olla joku keino osoittaa myös ulkopuolelle, kuinka hevosten hyvinvoinnista huolehditaan. Mittaristo vastaisi siihen tarpeeseen.” Luttinen toteaa.

Kysyttäessä millaiset tekijät hän näkee keskeisinä hevosten hyvinvoinnille, puhe kääntyy eläintenkouluttajaopintoihin, joita Luttinen suorittaa parhaillaan Ylä-Savon ammattiopistolla. ”Vaikka olen pitkään ollut hevosten kanssa tekemisissä, niin opinnot ovat saaneet ajattelemaan hyvinvointia vielä eri tavalla. Olen oppinut ajattelemaan enemmän hevosten näkökulmasta ja lajityypillisistä tarpeista käsin, kuinka hevoset kokevat olonsa.” Luttinen pohtii hevostenpidon arkea ja toteaa, että hänelle on tullut avoimuutta miettiä joitakin toimintatapoja uudelleen. ”Me emme voi luoda hevosille täydellisen lajityypillistä ympäristöä, mutta paljon voidaan ottaa huomioon.” Luttinen summaa.

Millainen eläin hevonen sitten on? ”Liikkuva eläin, sille pitäisi tarjota mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen, ei pelkästään karsinassa seisoskelua. Talvi on hevosille vähän tylsää aikaa, kun ei pääse laiduntamaan. Meillä jaetaan talvella heiniä moneen eri paikkaan tarhassa, ja olen seurannut, kuinka se saa hevoset liikuskelemaan enemmän. Kyllä ne aamulla ihan odottavat sitä, että mistä ne heinät nyt löytyvät.” Luttinen kertoo heinienjakojärjestelyn toimineen hyvin pienellä tallilla, mutta isommalla hevosmäärällä heinien levittely voi käydä työlääksi. Silloin apuna voisi toimia esimerkiksi erilaiset heinäautomaatit.

Toisten hevosten seura on laumaeläimille erityisen tärkeä hyvinvointitekijä. Sopivaa tarhakaveria ei olosuhteiden vuoksi kilpailuaikana Ranch Kellylle järjestynyt, mutta nyt siitostamma saa viettää aikaansa hevosseurassa. Myös hevosten lepokäyttäytymistä seurataan Luttisen tallilla. ”Meillä on tehty niin sanottua omaa unitutkimusta ihan omasta mielenkiinnosta. Seuraan siis kameroista, kuinka hevoset lepäävät pihatossa ja karsinoissa. Kuinka ne vuorokauden aikana käyttäytyvät. On havaittu ihan mielenkiintoisia juttua ja eroja hevosten välillä.”

Kilpahevoset ja hyvinvointi

Haastattelupäivänä Luttinen kertoi kuunnelleensa Hippoksen Jalostuspäivien puheenvuoroa, jossa eläinten hyvinvointiin ja kouluttamiseen perehtynyt ratsastuksenohjaaja Anna Kilpeläinen puhui kilpahevosen motivoimisesta ja lajityypillisen käyttäytymisen huomioinnista treeni- ja kilpailutilanteissa. Kilpeläisen mukaan kilpahevosen hyvinvointia tulisi katsoa kokonaisvaltaisesti niin, ettei stressin määrä kasva liian suureksi ja siten hyvinvoinnille haitalliseksi, vaan hevosella on mahdollisuus myös purkaa stressiä ja palautua siitä.

”Se on totta, että täysin stressitöntä kilpahevosen elämästä ei saa, tietty virittyminen kuuluu siihen kilpailemiseen. Hevosen pitäisi päästä nollaamaan stressiä siellä arkioloissa. Kun Kelly vielä kilpaili, se ulkoili tosi paljon ja oli ihan laitumella. Se on kropalle tärkeää palautumista kisoista, mutta ennen kaikkea sen päälle ja mielelle.” kertoo Luttinen.

Hevosten käsittelyyn ja kouluttamiseen Luttinen sanoo soveltaneensa oppeja eläintenkouluttajaopinnoista. Omat 2- ja 4-vuotiaat lämminveriset on ajo-opetettu kotona ja niiden kanssa tähdätään raviuralle. ”Ammattitallilla ei ehkä ole aikaa samalla tavalla, mutta me on menty varsan opetuksessa varsan omaan tahtiin. Olen pyrkinyt siihen, että sellaista jännitystä tai pelkovaihetta ei opetuksen aikana tule, siitä on pidetty kiinni.” Luttinen kertoo. Ravihevosen oppiminen ei suinkaan lopu ajo-opetusvaiheeseen, vaan senkin jälkeen riittää tutustumista esimerkiksi kilpailuympäristöihin ja tilanteisiin. ”Vaikka hevoset toimivat kotitallilla hyvin, täytyy muistaa, että uuteen ympäristöön tottuminen voi olla jollekin yksilölle haasteellista ja aikaa vievää. Tähän kokonaisuuteen vaikuttaa niin moni asia.” Luttinen summaa.

Luttinen näkee, että nykyaikaiset koulutusmenetelmät ottavat paitsi hevosen hyvinvoinnin huomioon, niin ovat myös tehokkaita käyttää.  Työturvallisuusriskit ovat myös pienempiä silloin, kun huolehditaan, että hevonen pysyy levollisena eikä sen tarvitse jännittää. ”Ei opettaminen erityisen hidasta ole, hevonen on nopea oppimaan, kun se luottaa ihmisen toimintaan ja sitä motivoidaan työhön. Me on käytetty esimerkiksi kengitykseen opettamisen yhteydessä positiivista vahvistetta, joka on toiminut siinä hyvin.”

Lisätietoja ilmoittautumisesta pilottitaliksi: https://hevostenhyvinvointi.fi/tule-pilottitalliksi/

Teksti: Marjo Kaivolahti-Koukkari