Vaikuttaako uusien hevosten tuleminen laumaan makuulla vietettyyn aikaan aktiivipihatossa?
Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeessa (EERCF) tutkittiin hevosten lepokäyttäytymistä aktiivipihatossa. Syksyllä 2021 toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa tutkimus, jossa mitattiin hevosten kokemaa stressiä sopeutettaessa uusia hevosia laumaan. Yhtenä mittarina hevosten kokemalle stressille käytettiin jo olemassa olevan lauman lepokäyttäytymistä makuulla sekä lepokäyttäytymisen mahdollisia muutoksia tutkimuksen aikana. Opiskelin kyseisen hankkeen aikana Hämeen ammattikorkeakoulussa hevostaloutta, ja koska olin jo aiemmin ollut yhteyksissä projektipäällikkö Juliska Storskrubbiin eri projektin tiimoilta, kyseisestä tutkimuksesta tarjoutui minulle juuri sopivasti opinnäytetyön aihe sekä mahdollisuus asiantuntijaharjoittelun suorittamiseen.
Opinnäytetyössäni ”Kertooko lepokäyttäytyminen hevosten tottumisesta uusiin laumanjäseniin?” (Hänninen, 2022) mittasin Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihaton tammalauman makuukäyttäytymisen kestoa minuutteina 48 vuorokauden ajalta aikavälillä 16.8.-11.10.2021. Laumassa oli tuolloin 4 kylmäverihevosta ja 6 lämminveristä ratsuhevosta. Arkipäivisin mittaus suoritettiin klo 21-07 ja viikonloppuisin koko vuorokauden ajalta (perjantaista klo 21 maanantai-aamuun klo 07). Mittaus tapahtui valvontakameratallenteiden sekä Ultra Wideband -sijaintiseurannan avulla. Makuukäyttäytyminen eroteltiin makaamiseen rintakehän päällä sekä makaamiseen kyljellä, jotta saatiin myös viitteitä REM- eli vilkeunen määrästä. REM-unessa lihaksisto rentoutuu täysin, joten täysin rentona kyljellään makaavan hevosen voidaan näin erittäin karkeasti olettaa vaipuvan jossain kohtaa myös REM-uneen. Pelkkää makuuasentoa ei luonnollisestikaan voida pitää luotettavana REM-unen mittarina, mutta ainakin pystyin havainnoimaan, makaavatko hevoset täysin rentona kyljellään ylipäätään.
Makuukäyttäytymisen mittaaminen toteutettiin kolmessa jaksossa. Ensimmäiset kaksi viikkoa tammalauman normaalia lepokäyttäytymistä mitattiin päivittäin, jotta saatiin kirjattua makuukäyttäytymisen perustaso ennen uusien hevosten saapumista aktiivipihattoon. Seuraavat neljä viikkoa pyhitettiin interventiolle: uusia hevosia tuotiin joka maanantai pareittain aktiivipihaton totuttelukarsinoihin ja ne kävivät läpi viikon mittaisen sopeuttamisprosessin, jossa ne asteittain totutettiin muun lauman sekaan. Tällöin makuukäyttäytymistä mitattiin maanantai-illasta tiistai-aamuun, tiistai-illasta keskiviikko-aamuun sekä perjantai-illasta maanantai-aamuun. Intervention päättymisen jälkeiset kaksi viikkoa makuukäyttäytymistä mitattiin jälleen päivittäin, jotta nähtiin, missä ajassa tutkimuksen aikana mahdollisesti muuttunut makuukäyttäytyminen palautuu perustasolle. Tutkimuksen hypoteesi oli, että intervention aikana tammalauman lepokäyttäytyminen vähenee, mutta palautuu perustasolle kahden viikon kuluessa intervention päättymisestä.
Kuinkas sitten kävikään? Sehän meitä kaikkia tämän kenties hieman puisevan teoriaosuuden jälkeen kiinnostaa. Tutkimuksen hypoteesi ei toteutunut. Tammalauman keskimääräinen makuulla vietetty aika lisääntyi uusista hevosista huolimatta, mitä pidemmälle tutkimuksessa edettiin. Ainoastaan yksi tamma tästä kymmenen tamman laumasta (hevonen 2) noudatti hypoteesia, joskin tässäkään tapauksessa ero intervention ja perustason välillä ei ollut merkittävä. Tiettyjen hevosyksilöiden makuulla viettämä aika saattoi vähentyä yhden yön ajaksi uusien hevosten ilmaannuttua, mutta jo seuraavana yönä tämä vaje kurottiin umpeen. Näissäkin tapauksissa makuukäyttäytymisen vähenemisen syy oli lähinnä se, että nämä yksilöt olivat kaikista uteliaimpia uusia tulokkaita kohtaan ja viettivät paljon aikaa totuttelukarsinoiden luona makuukatosten sijaan.
Mittausjaksojen hevoskohtaiset kokonaismakuuajan keskiarvot minuutteina:
Lauman neljä kylmäverihevosta eivät juurikaan maanneet täysin rentona kyljellään, ainoastaan erittäin lyhyitä pätkiä. Näiden hevosten on kuitenkin nähty nukkuvan vilkeunta lepuuttaen leukaa tai poskea maata vasten, päätellen silmien aktiivisuudesta ja nykivästä liikkeestä. Näiden havaintojen pohjalta lyhyet REM-unipätkät eivät siis näytä vaativan hevoselta täydellistä kylkimakuuta. Lauman nuorimmat hevoset viettivät odotusten mukaisesti enemmän aikaa makuulla kuin vanhemmat hevoset.
Lauman nuorimman hevosen makuukäyttäytyminen tutkimuksen aikana. R kuvaa makuuta rintakehän päällä ja K makuuta kyljellä:
Erään suomenhevosen makuukäyttäytyminen tutkimuksen aikana. R kuvaa makuuta rintakehän päällä ja K makuuta kyljellä:
Makuuaikojen keskiarvot sekä minimit ja maksimit minuutteina koko tutkimusjakson ajalta. R + K kuvaa kokonaismakuuaikaa ja K kylkimakuulla vietettyä aikaa:
Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että uudet hevoset vaikuttivat Harjun tammalauman leporutiineihin – joskin eivät lähellekään siinä määrin kuin oletettiin. Lisäksi makuukäyttäytymisen hetkittäisen vähenemisen syynä oli valvontakameratallenteiden perusteella ennemmin uteliaisuus kuin jokin negatiivinen tunnetila. Makuukäyttäytymisen lisääntyminen tutkimusjakson aikana voi mahdollisesti johtua valoisan ajan vähenemisestä syyskuukausien aikana, tai kenties syksyn mittaan katoksiin on ajettu enemmän turvetta, mikä on tehnyt pohjasta miellyttävämmän makuulle asettumista varten.
Tässä opinnäytetyössä ei käsitelty laumaan tulevien uusien hevosten makuukäyttäytymistä, joille muutto uuteen elinympäristöön ja uuteen laumaan on mitä luultavimmin suurempi stressi kuin jo olemassa olevalle laumalle. Siinäpä olisi allekirjoittaneelle vielä jatkoprojektin aihetta!
(Toim. huom. Sandra esitteli tutkimustuloksiaan myös EERCF-hankkeen seminaarissa 1.12.2021, josta löytyy youtube-tallenne.)
Teksti: Sandra Hänninen. Sandra toimii Harjun oppimiskeskuksessa hanketyöntekijänä. Koulutukseltaan hän on tuotantoeläintenhoitaja sekä hevostalouden agrologi (AMK). Sandra on suorittanut opintoja myös Tampereen yliopistolle, jossa hän suoritti täydennyskoulutuksena käyttäytymisanalyysiperusteisen eläinkouluttajien koulutuksen vuonna 2018. Tulevaisuuden suunnitelmissa on maataloustieteiden maisteriopinnot Viikissä.
